haalarijengi
Tytöt antavat pukea itsensä nätisti ne suorastaan nauttivat kun näkevät takit ja haalarit. Meidän tytöt kun tykkäävät lämmöstä. Lucas the pieni mies onkin sitten asia erikseen... Pojan ilme kertoo jo kaiken kun haalareita ja takkeja aletaan ottamaan esille: voi ei taas nuo laitetaan päälle. Pieni mies on tässäkin asiassa oikea kunnon äijä: minullehan ei vaatteita laiteta, akkojen touhua!. Lucas yleensä yrittää karkuun ja puettaessa menee aivan veteläksi. Todella mukavaa Tosin joka kerta olen pojan pukenut. Hieman yli vuosi sitten Lucas sai kylmähalvauksen enkä todellakaan halua että pieni mies tai kukaan koiristani saa sellaista enää ikinä.
Kolmen koiran pukeminen haalreihin on aika hikistä puuhaa... Bella antaa koko ajan pusuja jos puen Bellaa neito vääntäytyy ihme asentoihin ja nuolee samaan aikaan naamani. Kun puen Lucasta tai Duoa sama meno jatkuu...
Lenkille päästiin viihdoin ja viimein. Neiti Duudson kunnostautui jälleen lumen syömisessä. En ymmärrä miten paljon tuo pieni koiruus voi tuota lunta oikein kitata?. Suu ammollaan se hotkii lunta kuin viimeistä päivää. Vähän ajan päästä katsoo minua isoilla silmillään ja tärisee aivan hulluna. Kylmyys onneksi unohtui kun päästiin kulkemaan metsäpolkuja. Lucasta oli hauska seurata, vaikka pieni mies inhoaa haalerien/takkien pukemista se silti nauttii aivan hirveästi kun ne ovat päällä. Pieni mies kirmaili pitkin metsää minkä jaloistaan pääsi, tietysti tytöt perässä. Hieman yli tunnin lenkin pääsin sulattelemaan itseäni teekupin äärelle.
Iltapäivällä tuli kaukopuhelu ulkomailta (Ruotsista). Oli pieni ylläri vastata puhelimeen kun toisessa päässä puhuttiin englantia. Siinä sitten yritin jotakin selittää ja puhua koirista. Toivottavasti toisessa päässä ymmärrettiin edes jotakin sössötyksestäni...
Duudson (ikuinen linssilude...)
Bella-Donna
Lucas the pieni mies
Kommentit