Viime vuonna länderit starttasi lähes 800 starttia... Kaikkiaan radoilla oli 59 eri koiraa. Eikä siinä vielä mitään, mutta kun tulokset ovat agin osalta aivan päin prinkkalaa... Kennelliitto kirjaa tulokset alo (1-lk), avo (2-lk) ja voi (3-lk) tuloksin ja ulkoasu on muutenkin niin järjettömän vaikea selkoista. Onneksi tunnen sen verran ländereitä, että lähes jokaisen koiran virallisen nimen muistan ulkoa joten klikkailin sitten aina tulokset omiin välilehtiin kutsumanimien mukaan. Tulosten saaminen oli sitten piste iin päälle. Kennelliiton toiminta oli tässäkin asiassa niin hidasta Loppuvuoden (lokakuusta alkaen) tulokset tulivat vasta useiden kinuamisien jälkeen pari viikkoa sitten. Olen siis viime aikoina ahertanut aikalailla excelin parissa. Nyt urakka on onneksi ohitse ja onneksi ensi vuonna säännöt muuttuvat ja omistajat alkavat itse lähettämään agivastaavalle 10. parasta tulostaan. Työtaakka pienenee huomattavasti!.
Eilen töiden jälkeen heitin Lucaksen pesuhuoneeseen ja pesin sekä föönasin pienen miehen. Kun poika istuskeli pyyhkeen sisällä kuivumassa niin minä ahkerana tein sillä välin jälleen töitä agipisteiden laskun kanssa... Lucas muuttui pesun jälkeen ihanaksi pieneksi silkkiturkiksi.
Tytöt vuorostaan pääsivät agiliitämään Siljan treeneihin. Ennen treenejä hain vielä Sakun (norwte) Ullan luota sillä Ulla oli mennyt jo hallille pitämään aikaisempia treenejä. Saku oli kyllä aika ihana kun hain sen Poika oli aivan innoissaan lähdössäni mukaan ja meni autoon tomerana miehenä pitämään tytöille seuraa. Perille kun päästiin niin tytöt alkoivat haukkumaan niin Sakukin alkoi virittämään käheää ääntään sopiville volyymeille.
Otin myös Bellan mukaan treeneihin sillä viimeiset 4 päivää neiti on taas syönyt aivan normaalisti. Taisi se matokuuri tehdä tehtävänsä tai sitten jokin muu?. Ei noista Bellan aivoituksista aina niin ota selvää... Olin kyllä todella tyytyväinen kun otin myös Bellan treeneihin sillä neiti oli todella vauhdikkaalla ja innokkaalla tuulella!. Voin sanoa, että Bella ei ole vielä ikinä mennyt noin kovaa treeneissä. Syykin oli ihan siinä, että kehuin koiraa koko ajan suureen ääneen. Bellan kanssa radat sujuivat todella hyvin. Siljan erityssyynnissä oli kaarrokset ja me saatiin Bellan kanssa tehtyä ne ihmeen hyvin. Keskityin molemmilla radoilla niin kovaa Bellan kannustamiseen, että välilä ohjaussuunnitelmatkin kokivat uusia toimivia ulottuvuuksia.
Duo sitten otti pieniä kieroksia sillä aikaa kun treenasin Bellan kanssa. Duolla meinasi hieman porista yli, mutta rauhoittui hyvin nopeasti kun huomasi että nyt on hänen vuoronsa. Duon kanssa ainoat ongelmat olivat se, että koiralla oli joissakin kohdissa aivan liian paljon vauhtia. Tosin kun jankattiin tätä kohtaa muutaman kerran niin omatkin jalat nopeutuivat ja jopa pääsin koiralle edelle ko. kohdassa. Myös Duon kanssa kaarrokset olivat pieniä ainoa jossa tuli pidempi kaarre oli tilanne jossa mentiin aalta suoraan edessä olevalle hypylle ja sen jälkeen piti kääntyä vasemmalle hypylle joka oli hieman taaempana. Tunnetusti Duo loikki aivan hirmuisen pitkälle ja sitä sitten yritettiin saada monella eri tekniikalla pienemmäksi. Emme kuitenkaan vielä keksineet kaikista toimivinta tapaa. Täytynee jatkaa pohdiskeluja.
Maanantain treenit ovat kyllä aina koko viikon kohokohta: kiitos taas Siljalle aivan mahtavista treeneistä!. Meillä ei voisi olla parempaa koutsia
Maanataina sain surullisen viestin sähköpostiini. Tavasin mailia moneen kertaan ennen kuin pystyin uskomaan asian todeksi. Olen niin pahoillani Hannamaaria
Kommentit