Tänään oltiin jälleen Duon ja Lucaksen kanssa tokotreeneissä. Alkaa ihan oikeasti tuntumaan siltä, että meikäläisellä on kohta lajin vaihto edessä 4_1_3.gif Tuo tokoilu on yllättävän mukavaa puuhaa. Kukapa olisi vielä vuosi sitten uskonut, että päästään suustani vielä tuollaisia sammakoita. No ehkä treenit tekevät vielä astetta mukavammaksi meidän treeniporukka. Naapurin Johanna pistää vuoroin minua ja Anjaa ojennuksiin. Tosin itselläni on vielä huomattavasti parantamista omissa vartalon liikkeissä. On se kumma miten se pää nytkähtää luoksetulossa ja askeleet ovat kuin 10 000metrin aitajuoksijalla. Siinä vierellä sitten pieni mies yrittää parhaansa mukaan seurata vierellä...

Ensin treenasin Duon kanssa. Otettiin paikalla makuuta Nickyn ja Jessen kanssa. Olen ajatellut vuoro viikon ottaa paikalla makuuta Lucaksen ja Duon kanssa. Molempien kanssa kun ei oikein pysty ottamaan samaan aikaan. Duo meni kertalaakista sivulla maahan ja jäi hienosti suorittamaan paikalla makuuta. Ensin menin noin 7 metrin päähän ja palasin palkkaamaan koiraan ja toisella kerralla otin sitten koko matkan ja pidän Duo lähes minuutin paikalla makuussa. Duo pysyi koko ajan todella hyvin ja katseli minua katsellaan. Olin kyllä Duon paikalla makuuseen enemmän kuin tyytyväinen. Tuo agikoiruus kun on ainoastaan omien koirien kanssa takapihalla harrastanut moista liikettä. Vielä enemmän olin yllättynyt, että Duo meni märällä hiekalla maahan. Meidän tytöt kun ovat tuollaisia hieno pieruja... Paikalla makuun jälkeen otettiin Duon kanssa seuraamista. Kyllä taas huomaa että ilman hihnaa olen seurattanut paljon, mutta hihnan kanssa en osaa yhtään seurattaa koiraa. Tuntui, että se hihna oli koko ajan tiellä. Tähän tosin viisas cochimme totesi, että jos ottaisin ensi kerralla aavistuksen kevyemmän ja laihemman hihnan. Seuraaamisen jälkeen otettiin luoksetuloa. Sekin sujui Duon kanssa todella hyvin. Ei tarvinnut kuin sanoa: Tänne! ja koira juoksi suoraan vierelle istumaan. Tosin ohjaajan pään kallistumiset ja nykimiset pitäisi hioa olemattomiin, mutta kaikkeahan ei voida ohjaajalta ihan heti vaatia 4_1_107v.gifTämän jälkeen otettiin vapaa hyppyä. Sekin sujui viime viikon jälkeen huomattavasti paremmin. En tiedä oliko Duo ja Lucas käynyt kaksitaan kentällä treenaamassa vai mistä oli kyse?. Pienen ranne liikkeen jouduin tekemään ennen este käskyä. Duo jäi todella hyvin esteen taakse seisomaan ja palkkasin sen siitä. Ehkäpä tässä aletaan pikku hiljaa kehittymään.

Duon jälkeen areenalle pääsi uusi Forssan tokolupaus Lucas. Äijähän oli jälleen oikein innokkaalla tuulella. Otettiin myös pojan kanssa luoksetuloa. Lucas tuli joka kerralla suoraan sivulle. Välillä palkkasin namilla ja välillä leluhiirellä. Myöskin seuraamista otettiin sekä hihnassa ja vapaana. Jälleen minulla oli ongelmia sen hihnan kanssa kun en oikein tiennyt missä olisin sitä roikottanut. Poika seurasi todella hienosti. Ohjaajan askelpituuksiin tosin pitäisi kiinnittää jatkossa huomiota. Eihän tuollainen pieni mies pysy pienillä töpsötin jalkojensa kanssa meikäläisen harppausten perässä. Tosin tätäkin tulee treenata jälleen ilman koiraa... Lopuksi otettiin vielä vapaa hyppyä pojan kanssa ja se onnistui upeasti!. Poika on varmasti harjoitellut salaa viikon sisällä taikka sitten ne muutamat herneet ovat aivoissa löytäneet toisensa 4_1_107.gif Lucaksen kanssa otettiin ensin este komentoa ja palkkasin pojan esteen takaa kun poika pysähtyi ja kääntyi katsomaan minua. Tämä kuitenkin sujui niin hyvin, että Johanna sanoi että voisin ihan hyvin mennä jo koiran vierelle esteen taakse. Tätä sitten toistettiin muutamia kertoja ja Lucas toimi hienosti. Se pysähtyi heti hypyn taakse ilman suuria välejä (niin kuin Duokin) ja kaarteita sekä jäi hienosti odottamaan esteen taakse minua. Aivan mahtavaa!, tästä on hyvä jatkaa ensi viikolla 4_1_7.gif Suuret kiitokset Johannalle neuvoista! 10_1_20.gif