Tänään oli niitä päiviä, että ajattelin olevani hullu 10_5_136.gif (niitähän ei kauhean usein ole...) Mitäpä ei tekisi koirien eteen... Elikkäs tänään tuli ajeltua autolla. Ensin ajoin Helsingistä Forssaan päivällä, olin kotona tunnin ja nappasin Lucaksen mukaani. Ajoimme Raisioon josta takaisin Forssaan ja vielä illalla pitäisi ajaa takaisin Helsinkiin sellaiset lähes 500km tulee päivän saldoksi... Eikä kenenkään tarvitse ihmitellä minne ne meikäläisen rahat menevät 4_12_6.gif

Meno oli kyllä sen verran tärkeä, että sen eteen olisin voinut ajaa vielä tuplat. Varasin syyskuun lopussa Lucakselle ajan Piiralle ja se oli sitten tänään Raisiossa. Vastaanottona toimi eläinlääkäri tilat Vettorissa. Piira otti ystävällisesti meidät jo 10 minuuttia etuajassa ja käynti sitten vierähti vielä "yliajalle". Tovi juteltiin pojasta ja Piira kirjoitteli läppärille asioita muistiin. Olin jo aikaisemmin ottanut Lucaksen puheeksi Duon käyntien yhteydessä.

Niille jotka eivät asiaa tiedä/muista niin kertauksena: Lucaksen päälle hyökkäsi toukokuun lopussa 2006 irrallaan oleva amstaffin ja pittbullin sekoitus. Kyseiset ihmiset olivat päästäneet 1,5-vuotiaan uroksen 2 kilometrin päässä (linnuntietä) "pihalle pisalle". Uros oli lähtenyt omille teilleen hetken kuluttua. Tolppa oli lähtenyt kotipihalta Bellan & Lucaksen kanssa lenkille (minä olin Duon kanssa näyttelyssä ja agikisoissa). Uros hyökkäsi täysin aavistamatta takaapäin Lucaksen kimppuun ilman minkäänlaista varoitusta. Poika oli vain haistellut maata. Tosin tässä vaiheessa kiitän, että kohteena oli Lucas eikä Bella. Bellasta ei varmasti olisi enää koiraa tullut jos olisi joutunut uhriksi. Onneksi Tolppa oli sen verran nopea, että hyökkäsi takaapäin uroksen leveään nahkapantaan ja repi koiran irti Lucaksesta. Lucashan yritti kaikin tavoin mennä pensaan alle piiloon. Puremajäljet tuli pyllyyn ja selkään. Niitä käytiin sitten hoitamassa paikallisella eläinlääkärillä josta saatiin myöskin mukaan antibiootit ja kipulääkkeet. Tämän seurauksena poika meni totaalisesti jumiin koska kyse oli puremahaavoista ei niille uskallettu aluksi tehdä mitään. Syksyllä -06 aloitettiin hieronnat ja poika oli totaalisesti jumissa. Koko koira huusi ja kiljui kun sitä käsiteltiin. Kävimme koko syksyn 2-3 kertaa viikossa hieronnassa. Hieronta tuotti jonkinlaista tulosta sillä ontumiset yms. jäivät pois. Tämän jälkeen kävimme hieronnassa 2 kuukauden välein (viimeisin kerta syyskuussa) Tämä ei kuitenkaan tuonut toivottavaa tulosta. Syyskuussa tilanne paheni ja poika alkoi turpoamaan. Ensin luulimme pojan vain syövän todella hyvin. Vähensimme ruokaa ja lisäsimme liikuntaa, mutta koira ei laihtunut. Tällöin tajusimme, että kyseessä on turvotus. Duon lukkojen takia tilasimme BoT-takit ja Lucas sai omansa. Samalla pojan turvotus laski hieman. Koska Duo kävi Piiralla päätimme kokeilla häntä myös Lucakselle.

Piira katsoi ensin Lucaksen seisoviltaan ja järkyttyi. Lucas oli aivan vinkura. Sen oikea puoli oli noussut ja kääntynyt, muodostanut jonkinlaisen rotaation. Siinä sitten Piira ihmetteli, että miten se on voinut tälläin mennä... ja pohti miten tämän koiran hoito edes kannataa aloittaa. Turvotusta (kuona-aineita) oli lantiossa selässä ja lavoissa. Koiran vasemmanpuoleiset lihakset olivat huomattavasti enemmän kehittyneet kuin oikeanpuolen eli Lucas on siirtänyt painonsa vasemmalle ja käyttää sitä puolta enemmän. Istuallaan katsottuna pojan polvet olivat eritasossa.

Tässä vaiheessa meinasi jo itku tulla itseltä ja Piira pohti miten tämän koiran hoito kannattaa aloittaa. Liian paljon kaikkea vinkurallaan. Sovittiin, että mennään pojan ehdoilla. Lucas oli koko ajan todella rento ja rauhallinen. Suorastaan suloinen oma itsensä, välillä pusutteli Piiraa ja sen jälkeen minua. Kaikensa mukaan se yritti keskittyä hoitoon, mutta Lucaksen kipukynnys on matala joten se saattoi kivun yllättäessä ponnistaa ylös. Ensin käsiteltiin vaikea puoli. Turvotus oli voimakas ja koko koira oli aivan patsas. Mitään liikkuvuutta ei ollut missään: rintaranka, kylkiluut, selkäranka... Ihan lukossa. Tähän Piira totesi, että tällä koiralla on kyllä todella vaikeata olla vartalossaan. Niin kipeä ja jäykkä. Suurin työ oli kääntää poika toiselle kyljelle sillä poika ei millään olisi suostunut menemään kipeän puolen kyljelle. Piiran ammattitaidolla tämäkin onnistui. Vasen puoli oli huomatavasti parempi. Tosin sekään ei ollut mikään vetreä, mutta sentään oli jonkinlaista liikkuvuutta.

Käsittelyn lopussa Piira katsoi Lucaksen uudelleen seisten. Lantion kääntymä ja kierto oli parantunut. Sekä kun koiraa otti molemmilta puolilta käsillä kiinni ja heilutti koira liikkui ns. mateli. Ennen käsittelyä Lucas oli ollut ihan jäätynyt patsas. Piira totesi, että tämä tulee vaatimaan vielä monta hoitoa joten tammikuussa jatkamme käsittelyä.

Ohjeeksi saimme antaa Nokkosta. Tämä lisäisi aineenvaihduntaaja kuona-aineet poistuisivat kehosta. Pojan tämän hetkinen turvotus on aika kamala, Lucas muistuttaa lähinnä ilmapalloa... Lisäksi tammikuuhun asti olisi hyvä syöttää nivelainetta ja 3 iltana annamme voimakasta Arnicaa. BoT-takkia tulisi käyttää päivittäin ja lisäksi liikunta tulisi tehdä koiran kunnon ja jaksamisen mukaan ravilla.

Eli tälläistä täällä... 29_1_6.gif Olo on surullinen, mutta toisaalta aika helpottunut, pitkään ollaan tiedetty ettei poika ole ollut kunnossa ja nyt vihdoinkin saadaan pojalle asiantuntevaa apua. Toivotaan, että poika tuosta tokenee ja tulisi paremmaksi.