Maanantaina en mennyt treeneihin kun yritin lukea tenttiin. No siitä tentin lukemisesta ei meinannut tulla mitään kun en saatu päätä kasattuavaan mielessä pyöri ihan kaikki muu. Tiistaina oli viikon paras päivä, sain tiedon että olin päässyt ko. tentistä läpi mihin olin jo lukenut 3 viikkoa... Kaikki lukeminen siis ihan "turhaa". Voi sitä ilon ja riemun määrää kun hypin suurin piirtein seinillä. Tämä oli juuri sellainen tentti mitä pelkäsin kaikista eniten valmistumisen kannalta. Nyt ei puutu enää kuin yksi tentti, sekin on paha mutta pitää vaan yrittää ja jaksaa lukea. Tiistai-iltana oli Pukon vuosikokous jossa palkittiin vuoden 2007 parhaat. Odotetusti Bella palkiittiin Forssan Pussikoirien vuoden 2007 agikoiraksi. Tämä ei sinäänsä tullut yllätyksenä koska Bellan vuosi oli todella hyvä.
Forssan Pussikoirien vuoden agikoira 2007 Bella
Tässä selitys miksipalkinto kotiin raahattiin..
Bella: agility: yhteensä 25 virallista kisaa joista 13 nolla tulosta ja ainoastaan 3 hylkäystä. Palkintosijoja 6 ( 2. x4 ja 3. x2). Osallistumisoikeus SM- & MM-karsintoihin 2007. SM-kilpailuissa SM-11 (sij. 11/127.) Etelä-Hämeen Piirinmestaruuskisoissa sij. 2 ja joukkueessa sij. 1. Lunasti lokakuussa oikeuden SM-kilpailuihin 2008.
Keskiviikkona leijuin vielä tentti tuloksesta ja Bellan palkitsemisesta kunnes illalla ei todellakaan tullut niitä uutisia joita kaikista eniten toivoin. Mieli maassa ja itkua väännettiin moneen otteeseen. Miksi juuri sitä ei saa mitä kaikista eniten haluaa? miksi aina on näin huono onni?.
Torstaina mieli oli edelleenkin maassa ja koirat yritti "piristää" kaikilla tavoin. Duo roikkui lapsasissa ja jyrsi peukalon irti tumpuista. Sen jälkeen se iski hampaansa Bellan hihnaan ja lopulta Lucaksen karvoihin. Tässä vaiheessa totesin hetkellisesti, että ehkä on parempi kun meikäläisellä on vain kolme koiraa eikä yhtään enempää...
Perjantaina oli sitten karkauspäivä. Meikäläiselläkin oli mahdolllisuus kosia, mutta suostumisen pelossa en sitä uskaltanut tehdä vaan jätin homman muille... Ehkä sitten 4 vuoden päästä?. Lauantaina olin töissä ja sieltä kiiruhdin porukoille. Koirat lenkille ja Susikkaalle Onni-kummipojan nimppareille. Siellä vierähti koko ilta. Illalla roudasin itseni väsyneenä punkkaan ja jätin koirat porukoille yökylään.
Tänään tuli sitten vieraita, tämä traditio toistuu vuosittain. Oikeastaan sitä olisi pitänyt juhlistaa jo lauantaina mutta töiden vuoksi sitä vietettiin vasta tänään. Aamu meni leipoessa. Päivällä tuli vieraileen Anoppilan väki, koirat olivat ihan hassuina vieraista. Varsinkin Riitta-"täti" oli tosi kiva. Riitta kun on se joka aina antaa koirielle herkkuja. Anoppilan väen lähtiessä kutsuin kylään Emmin ja lapsukaiset Iinan ja Jarkon. Enpä ollut lapsia nähnyt syksyn jälkeen ja koirillakin riitti ihmettelemistä. Illalla päätin raahata synttärikakun ja muut tarjottavat porukoille jossa ne tulisi varmasti syötyä. Vein ensin koirat autoon ja hain kakut sisältä. En ymmärrä miten ihmeessä onnistuin, mutta eikö se himskatin kinuskitäytekakku tipahtanut auton lattialle... Hieno kakku päälaellaan autonmatolla, onneksi kakku meni ainoastaan kupuun eikä tahrinut autoa pahemmin... Se siitä hienosta koristelusta. Oli siinä porukoilla ihmettelemistä kun raahasin hieman räjähtäneen kakun jääkaappiin...
Toivottavasti alkava viikko on hieman parempi!
Torstaina mieli oli edelleenkin maassa ja koirat yritti "piristää" kaikilla tavoin. Duo roikkui lapsasissa ja jyrsi peukalon irti tumpuista. Sen jälkeen se iski hampaansa Bellan hihnaan ja lopulta Lucaksen karvoihin. Tässä vaiheessa totesin hetkellisesti, että ehkä on parempi kun meikäläisellä on vain kolme koiraa eikä yhtään enempää...
Perjantaina oli sitten karkauspäivä. Meikäläiselläkin oli mahdolllisuus kosia, mutta suostumisen pelossa en sitä uskaltanut tehdä vaan jätin homman muille... Ehkä sitten 4 vuoden päästä?. Lauantaina olin töissä ja sieltä kiiruhdin porukoille. Koirat lenkille ja Susikkaalle Onni-kummipojan nimppareille. Siellä vierähti koko ilta. Illalla roudasin itseni väsyneenä punkkaan ja jätin koirat porukoille yökylään.
Tänään tuli sitten vieraita, tämä traditio toistuu vuosittain. Oikeastaan sitä olisi pitänyt juhlistaa jo lauantaina mutta töiden vuoksi sitä vietettiin vasta tänään. Aamu meni leipoessa. Päivällä tuli vieraileen Anoppilan väki, koirat olivat ihan hassuina vieraista. Varsinkin Riitta-"täti" oli tosi kiva. Riitta kun on se joka aina antaa koirielle herkkuja. Anoppilan väen lähtiessä kutsuin kylään Emmin ja lapsukaiset Iinan ja Jarkon. Enpä ollut lapsia nähnyt syksyn jälkeen ja koirillakin riitti ihmettelemistä. Illalla päätin raahata synttärikakun ja muut tarjottavat porukoille jossa ne tulisi varmasti syötyä. Vein ensin koirat autoon ja hain kakut sisältä. En ymmärrä miten ihmeessä onnistuin, mutta eikö se himskatin kinuskitäytekakku tipahtanut auton lattialle... Hieno kakku päälaellaan autonmatolla, onneksi kakku meni ainoastaan kupuun eikä tahrinut autoa pahemmin... Se siitä hienosta koristelusta. Oli siinä porukoilla ihmettelemistä kun raahasin hieman räjähtäneen kakun jääkaappiin...
Toivottavasti alkava viikko on hieman parempi!
Kommentit