Eilen oltiin Siljan treeneissä. Juostiin tyttöjen kanssa vakioksi muodostunut puolentunnin juoksulenkki. Treeni ilma oli mahtava: aurinko paistoi, mutta ihan niin lämmintä ei kentällä ollut kuin kotipihalla. Kentällä tuulesi ihan mukavasti mutta ei kuitenkaan häiritsevästi.

Silja oli kehitellyt mukavat radat jossa oli vääntöä. Ensimmäisen radan alku oli pääsiäiskisojen Markku Vuorisen hyppyradasta ja rata jatkui siitä Siljan omien koukeroiden mukaisesti yhteensä n. 15 estettä. Otin ensin Duon kanssa ja se oli ihan hullu!. Se kaahaus ja hullunkiilto silmissä ei tiedä hyvää. Saldona ei onneksti tullut kuin yksi reikä tuulitakin hihassa Huh? Duo meni todella kauniisti rataa, mutta meillä on edelleenkin ongelmana vaikeat alut ja Duon älytön ampuminen. Ongelma ei ole katastrofaalinen, mutta Duo ampuu kaksi-kolme ekaa estettä niin kovaa että siinä on oikeasti pulassa. Varsinkin jos olen kaksi sadasosaa myöhässä liikkumisen kanssa. Meidän pitäisi treenata todella vaikeita (koukeroisia) alkuja  paljon jotta saisin oman ajoitukseni kuntoon. Mitään ongelmia ei ollut jos sain aloittaa radan keskeltä ilmana kahden esteen kiihdytyssuoraa. Duo kävi koko ajan kuumana se hyppi ja yritti näykkiä, mutta oli se kyllä tosi IhQ!.

Bella-terapiakoira meni radan todella hyvin. Positiivista on että olen voinut aloittaa treeneissä koiran jättämisen esteiden taakse. Bella jäi nyt kahden esteen taakse (pitkät välit) eikä vauhti kärsinyt nimeksikään. Bellan rata oli taas niin tyylipuhdas ja virheetön tosin sain Siljalta palautetta omasta asenteesta joka oli hieman unen puolella.

Toinen rata oli myös haasteellinen, mutta siinä sai jo koira juosta ja mennä. Alku oli helppo hyppy ja hieman vinossa oleva puomi. Tästäkin kuviosta saa vaikean kun ohjattavana on Duo... Otin ensimmäisellä kerralla puomin sisäpuolelta (eli oikealta). Hyvä idea, mutta olin ylösmenokontaktilla kun Duo istui jo alastulokontaktilla kaasujalka pohjassa... Toisella kerralla yritin vasenta puolta Siljan ehdottamana. No tiesin että tässä voi käydä hassusti sillä puomi oli vinosti ja Duo koheltaa. Niinhän siinä kävi, että kutsuin koiran (käännyin) ja jatkoin matkaani puomin suuntaisesti. Duo kohelsi ja meinasi tehdä lentopuomin. Kynnet raapi ja väkisin Duo sai pidettyä itsensä puomilla tosin alastulolta se sitten jo lensi aika turvallisesti maahan. En tiedä aiheuttiko oma kiertoliike Duon ampumisen yli kontaktin vai mikä?. Palattiin takaisin alkuperäiseen suunnitelmaan joka toimi ihan hyvin. Duon kontaktit on niin varmat myös kisoissa että ei tarvitse pelätä koiran juoksevan pois pinnalta ilman lupaa (nytkin houkuttimena oli edessä putki ja oikealla hyppy). Loppurata menikin hyvin vaikka taisin välillä unohtaa radankin...

Bella oli taas ihan yliveto. Ei sen kanssa voi tehdä virheitä jos ohjaa kunnolla. Vauhti on kasvanut viime kesästä, mutta se pitäisi saada näkymään myös kisoissa. Tosin eipä me olla kyllä kisattu kuin yksi pääsiäiskisa tänä vuonna jonka hyppyrata oli todella vauhdikas. Been kanssa kaikki meni taas kuin tanssi.

Sitten itse varoaikaan... Tänään aamulla kouluttelin koiria ennen töihin menoa. Otin vuorotellen jokaisen koiran ja laitoin BoT-takit sitä mukaan ylle. Duon kohdalla käsi osui vahingossa hännän alle rempsaan. Käsi tuli ihan märäksi: kirkasta ja hajutonta nestettä ihan kuin vettä. No kuvittelin tämän olevan Duon nuolemisen jäljiltä. Lucaksen vuoron jälkeen menin katsomaan Duoa uudelleen. Pyyhin pyllyn paperilla ja se oli ihan märkä samaa väritöntä, hajutonta nestettä. Tässä vaiheessa alkoi jo piirtymään kuva kohtutulehduksesta. Duon juoksuhan oli heti helmikuun alussa. Soitin vakkari eläinlääkärille ja saimme hänelle ajan illaksi. Ennen eläinlääkärille menoa huomasin Lucaksen korvassa jotakin sientä. Pojan toinen korva on koko talven oirehtinut eikä Canofite ole aina auttanut. Poika saattaa usein yöllä raapia korvaa joten poika otettiin varmuuden vuoksi mukaan jos eläinlääkäri ehtisi tutkimaan pojankin.

Päästiin Kilpparille ja sain sovittua että hän katsoo molemmat koirat vaikka olin varannut ajan vain Duolle. Duo laitettiin tutkimuspöydälle selältiin ja kohtu ultrattiin. Kohtu oli puhdas ja pystyin huokaisemaan helpotuksesta. Ns. väritön vesimäinen erite on kuulma ihan normaalia valeraskaudessa (Duollahan takanisät roikkuu) eikä Duolla ole muita oireita ja se on muutenkin normaali oma itsensä. Epäily saatiin alkasvasta emätintulehduksesta joten Duo sai kahden viikon antibioottikuurin ja kaupan päälle viikon varoaikaa... Eli Duoa ei tulla näkemään Hämeenlinnan kisoissa. Duo oli kyllä niin reipas tyttö! Käyttäytyi niin nätisti vaikka masu karvatkin jouduttiin ajamaan pois sekä heitettiin pöydälle selältiin.

Lucaksen korva tutkittiin ja epäily hiivasta vahvistui. Toisessa korvassa oli ainoastaan vähän korvalehdessä mutta toinen (oikea) oli pahempi niin ulkoa kuin sisältä. Poika sai hoidoksi kahden viikon ajan kortisonipohjaista korvatippaa ja kaupan päälle 2 viikkoa varoaikaa eli poika ei tule pääsemään Forssan tokokisoihin antidopingin takia.

Näin meillä... Ainoa "terve" koira on tällä hetkellä Bella jolla huomasin oudon punaisen läiskän korvassa... Pitää seurata ja viedä näytille jos pahenee tai ei mene ohi... Koskakohan se aurinko alkaa taas paistamaan koirarintamalla?. Jotain positiivistakin onneksi mahtui päivään, mutta siitä tulee varmasi infoa myöhemmin Winky