1722984.jpg
Pikku Fyra 5 1/2 viikkoa

Nyt ei tarvitse enää pitää suurta salaisuutta sisällä. Monen vuoden unelma ja tavoite pikkuinen ländertyttö tepasteli tänään meille kotiin. Koko urakka alkoi jo viime syksynä kun päätin etten Duoa enää yritä astuttaa. Se oli vaikein päätös pitkään aikaan, mutta nokka piti saada kohti uusia tuulia. Merviä aloin jo pommittamaan viime vuoden puolella kun aloin kartoittamaan sopia vaihtoehtoja. Monia maileja kirjoiteltiin sekä yhdessä jännitettiin koko projektia: astutusta, synnytystä jne... Pentuja kävin katsomassa yhteensä kolme kertaa välillä Mikkelissä ja mökillä Anttolassa. Oma suosikki löytyi jo pennun ollessa 3 viikkoinen Viiru eli Fyra se olisi. Asia vahvistui vielä 4 viikon ja lopulta 5 1/2 viikon kohdella jolloin Fyra ensi kertaa leikki kanssani ja suoritti noudon! Sen jälkeen se oli  sitten jo menoa... Animated Hearts

Tänään oli sitten se suuri päivä. Aamulla ennen ysiä auto starttasi kohti Mikkeliä pentua hakemaan. Muutaman viime yön olin jo nukkunut hieman huonosti. Päässä pyöri lähinnä ajatus: hullu, hullu, hullu!. Kaikki laitettiin kotona pennulle valmiiksi ja paikat puunattiin. Puolen päivän aikaan oltiin Mikkelissä ja päästiin vielä katsomaan kaikkia pentuja yhdessä. Fyra oli ensimmäinen joka lähti kotiin (tänään 7 viikkoa). Voi sitä vilinää ja melskettä oikein teki pahaa ajatus siitä että kohta se otetaan pois sisarusten ja äidin hellästä huomasta...

1723011.jpg
pentuja...

1723012.jpg
Martta (Jaffa) ja Fyra

1723014.jpg
jotain tosi mielenkiintoista...

1723020.jpg
pojat nokosilla.

3 tunnin kotimatka sujui todella hyvin. Ensimmäiset mutkat itkettiin sylissä, mutta kun Fyra pääsi alas apukuskin jalkatilaan olo helpottui heti. Iso pissa tuli mukaan otetulle vauvapeitolle. Loppumatka nukuttiin todella sikeästi ja kahdesti pysähdyttiin juottamassa sekä tepastelemassa. Voitte kuvitella miten tuollainen pallero keräsi rapsuttelijoita ympärilleen ja Fyra oli niin reipas. Ihan kuin aina olisi ollut mukana matkassa.

1723022.jpg
Jalkatilassa on mukavaa.

1723024.jpg
Pentupantakin sopi tosi hyvin...

Kotona oltiin viiden aikaan ja oltiin pihalla tunnin ajan. Ruoka laitettiin turpoamaan ja Fyra oli pihalla tosi reipas. Leikki lelulla ja vipelsi pitkin pihaa hepuleiden saattelemana. Fyrasta kehkeytyi myös oiva tutkimusmatkailija sillä piha-aitaa pystyttäessä olisi ollut niin mukvaa päästä aidan reunuspusikoihin temmeltämään. Voiko tuollaista pentua olla?. En muista, että Bella tai Duo olisi ollut tuollainen tai sitten aika kuultaa ne muistot... Paras hetki oli ehdottomasti sisällä kun Fyra löysi Lucaksen ison luun (muut koirat ovat hoidossa huomiseen asti). Fyra tepasteli luu suussa pitkin huoneita velipontevana: häntä kaarella ja ylväästi astellen Teethy

1723025.jpg
Purutikkua on kiva järsiä

1723027.jpg
Välillä iski väsy ja oma boxi löytyi sopivasti nukkumapaikaksi

Pentua kävi heti ihastelemassa Anoppilan väki ja samalla kun heitin Matin saunailtaan pääsi Fyra käymään Matin pelikamujen tykönä. Siellähän se viihdytti ihmisiä minkä ehti... Illansuussa kävi vielä oma äitini katsomassa tulevaa hoitolastaan sekä Anu Noomin kanssa. Fyra meni heti reippaasti tervehtimään Noomia (borcol) ja Noomi oli niin kilttinä pikku Fyralle. Siinä on tämä ilta mennyt: tuijotellessa ja haistellessa. Voiko tämä olla tosiaankin totta?.

1723029.jpg
Niin pinkkiä...

1723032.jpg
Tolpan jalkaa vasten tulee hyvä uni...

Huomenna olisi tarkoitus tutustuttaa muu lauma pikku Fyraan. Saa nähdä mitä koiruudet sanovat pikku Fyran nähdessään. Lucaksen reaktiota ei voi olla tietämättä: ihana tyttö! Puckering Smile