Viime lauantaina (30.08.) kisattiin Etelä-Hämeen Piirinmestaruuksista Riihimäellä. Kisajärjestäjinä toimi Riihimäen Seudun Kennelkerho. Aamulla lähdettiin matkaan jo ennen seitsemää ja kisapäivä venyi kellon ympäri. Ensimmäisenä oli 3-luokat: hypäri ja agirata jonka jälkeen oli vuorossa 2-luokat, 1-luokat ja vasta niiden jälkeen joukkuekilpailu. Olo oli kuin Haminan kaupungissa: päässä jyskytti ja ääni ei kulkenut yhtään, flunssan pahin päivä osui tietysti kisapäivälle...

Itse kisat sujuivat otsikon mukaisesti. Perseauki siis ihan kirjaimellisesti. Huomasin ensimmäisen rataan tutustumiseen jälkeen, että uusissa tuulipuvun housuissa oli mukavan kokoinen palkeenkieli, kukakohan senkin oli mahtanut tehdä...? Very Confused Ei ainakaan Belladonna... Duo starttasi molemmissa starteissa luokan ensimmäisenä ja oli ihan oikeasti kiire saada liiat höyryt pois ennen rataa.

Duon hypäri meni jo heti alussa käteen. Kaksi hyppyä jonka jälkeen piti kääntyä lähes 180astetta pituudelle. Otin koiran ennen toista hyppyä vastaan, mutta onnistuin söhläämään valssini kanssa sen verran pahasti, että Duo tiputti riman. Sen jälkeen pasmat meni ihan sekaisin, mielessä pyöri ainoastaan ajatus: lopetan radan kesken. Näiden aikana otettiin kielto vielä pituudelta. Sen jälkeen päätin jatkaa radan loppuun asti, meni miten meni. Kas kummaa loppu rata oli oikein kaunis ja puhdas.... Bellan hypäri meni ihan niin kuin pitikin ja vauhtiakin oli ihan mukavasti. Tulokseksi jälleen nolla ja tällä kertaa sijoituttiin sijalle 3./17. 

Tavallinen rata oli varsin mukava ja haastava. Harmi vaan kun ohjaaja oli ihan jossain muissa ulottovuuksissa molempien koirien kanssa. Duon rata oli aivan mahtava, eipä ole sellaisia ratoja ollut hetkeen. Tunsin ihan oikeasti olevani "yhtä" Duon kanssa ja se toimi kuin unelma kunnes... Neljänneksi viimeinen este oli kepit ja meillä oli nopea nolla alla. Mentiin hienosti kepeille kunnes oma tukkani tuli tielle ja aloin huitomaan sitä pois silmiltä jotta näkisin Duon paremmin ja saisin sen haltuun ennen seuraavaa hyppyä. Samalla kun huitasin saparoani niin Duo lähti ja jätti viimeisen välin kepeistä pujottelematta... Eikä veetuttanut yhtään!!! Blowing NoseKorjauksessa meni aikaa kun siinä mielessäni sadattelin virhettä ja pohdin mistä välistä koko koira mahtoi tulla. Voin sanoa, että sillä radalla ilman tuota omaa mokaani olisi Duo varmasti voittanut koko luokan nopeimmalla ajalla, mutta ei... *huokaus*

Bella oli vielä hyvin Piirinmestaruus taistelussa mukana silllä ainoastaan kolme piirinalueen koirista sai hypäriltä nollan (14 medikoiraa). Hypärin voittanut sheltti teki niin kovan ajan agiradalla, että tiesin jo silloin että mahdollisuudet voittoon oli aika minimaaliset. En kuitenkaan olisi halunnut töpätä toisenkin koiran kanssa, mutta minkäs teet... Bellallakin oli kepeille asti nolla alla ja aika nopea nolla olikin. Bella tuli putkesta ja pohdin samalla, että Bella pitäisi suoristaa ennen keppejä. Samalla ajattelin, että tulee niin hyvin en jaksa (!!!) ja saman tein Bella meni kakkosväliin ja siihen loppui meidän 7. kisan nollaputki... Radalta vitonen ja sijoitus piirinmestaruuskisassa tippui kakkossijasta 4. sijaan... Duo oli yhteistuloksissa 5.

Joukkuekisa oli vasta iltapäivällä ja aikataulut mättivät tässä vaiheessa ja lähemmäs puolitoista tuntia. Ilma oli kylmä sekä tuulinen ja kisapaikka kuhisi mehiläisiä. Voisin sanoa, että nupissa alkoi siinä olotilassa (flunssa) keittämään jo aika kovin. Joukkuelaiset saivat itse rakentaa radan ja toimia ratahenkilöinä. Medijoukkueita oli ainoastaan kolme ja Forssan Pussikoirien joukkue sijoittui toiseksi. Kaikki teki radalta vitosen. Meikäläinen sössi jälleen Bellan kanssa keppien aloituksen ja Duon kanssa tein upan radan tällä kertaa viimeiselle esteelle asti ja Duo ohitti viimeisen hypyn... Siitä kielto, taisi oma ohjaus loppua hieman liian aikaisin...

Täytyy kyllä sanoa, että en hetkeen ole ollut tuollaisisssa kisoissa missä homma ei oikeasti pelaa yhtään. Aikataulut on yli tunnin myöhässä jo 3-luokkien kohdalla. Radanrakennus kestää 45 minuuttia vaikka henkilökuntaa oli paikalla ja loppuhuipennuksena oli palkinnot... Palkinnot olivat todella ala-arvoisia, kyse oli kuitenkin Piirinmestaruuskisasta. Normikisassa sai jonkun pikku pokaalin ruusukkeen ja itse valita tuotteen (3.sai sen mikä jäi jäljelle). No minä sain jonkun ison punaisen pannan, mutta seurakaveri sai voitosta mustan mustan & mirrin kangaskassin... Huipennuksena oli Piirinmestaruuspalkinnot. Viime vuonna saatiin 30cm pokaalit (sekä yksilössä ja joukkueessa) 15kg ruokaa ja herkkuja koirille. Tänä vuonna vain voittajat (!!!) palkittiin ja he saivat ainakin yksilössä 6 pikkupikku Yves Rocherin kynttilää ja mitallin postin kautta... Joukkuepalkinnoista en tiedä, mutta kaippa ne oli samaa luokaa, niissäkin vain ja ainaostaan voittajat palkittiin.

Fyra toimi koko päivän kisamaskottina ja keräsi paljon rapsutuksia sekä ihailuja. Hiukkasen otettiin istumista sekä maahanmenoa ja tietysti leikittiin kentän laidalla moneen otteeseen. Pikkunen oli niin reipas...