Keskiviikkona Lucas kävi Outin mukana Vihti-Nummela akselilla. Poika kävi silmä- ja polvitarkastuksessa. Molempien osalta tuli puhtaat paperit eli silmät olivat terveet ja polvet 0/0. Kiitos Outille ihan mahottomasti kun jaksoit pienen miähen ottaa mukaasi.

Torstaina kello soi hieman yli viisi. Vapaa päivä, mutta aina pitää jotain ohjelmaa keksiä... Tällä kertaa oli vuorossa koirien käynti Leena Piiran luona Halikossa. Aika oli heti kahdeksasta ja 3 tuntia aikaa käsitellä koirat. Oltiin hyvissä ajoin paikalla jo ennen puoli kahdeksaa. Sain hyvin kävelytettyä koirat ja raahattua muutamat häkit sisälle. Joku työntekijä luuli ilmeisesti minua työkaverikseen sillä kyseli onko mulla avaimet mukana. No ei ollut, ei...

Ensiksi vuoroon tuli Bella joka stressaa aina eniten käynnistä. Bellan lantion asento oli ihan normaali, mutta kamalasti Belladonnaa taas jännitti. Tärisi kuin haavanlehti. Ihme ja kumma tälläkin kertaa se rentoutui taas tosi hyvin kun käsittely alkoi. Kaikkea pitää vaan aluksi jännittää niin paljon. Bella oli muuten ihan hyvässä kunnossa, mutta alaselässä oli taas jäykkyyttä. Ei mikään ihme jos pissa on taas päässyt karkailemaan. Saatiin vaivaan homeopaattista lääkettä jota pitäisi antaa kerran illassa viikon ajan, sen jälkeen 3 päivän välein ja lopulta tarvittaessa.

Duo pääsi toisena käsittelyyn. Lantio oli normaali, mutta Leena huomasi heti että rintaranka oli todella jäykkä. Yhdessä ihmeteltiin kuinka se voi olla noin jumissa kun mitään erikoisempaa ei ole tapahtunut. Ilmeisesti juoksu tekee tämän tepposen joka kerta. Pari kertaa Duo on ollut tosi hyvässä kunnossa, mutta edellisellä kerralla maalis-huhtikuussa oli ihan sama ongelma kun juoksu oli juuri ollut. Ilmeisesti Duo kävelee ja jännittää elimistöään erilailla. Muuten koira oli kunnossa, mutta tuo rintaranka oli aika pahassa kunnossa. Käskyksi saatiin antaa muutaman päivän ajan Arnicaa.

Fyra jatkoi länderien viitoittamaa tietä ja pääsi pieneen käsittelyyn. Tarkistettiin lantion tilanne sillä viimeksi (elokuussa) oikean puolen lantio oli koholla sängystä mätkähtämisen vuoksi. Myös Fyralla oli lantio kunnossa, mutta pientä jäykkyyttä oli etu ja takapäässä. Lisäksi liikkeet ovat vielä niin pentumaiset että käyttää enemmän oikeata jalkaa kuin vasenta (liikkuu pomppien) Sen verran pentuhan tuo on ettei sitä varsinaisesti voi vielä käsitellä, mutta ihan hyvää totuttelua ja kivaa seurata koiran kehitystä. Lucaksen käsittelyn ajan Fyra sai ensimmäisen kerran pitää BOT-takkia. Takin käyttöä saa kuulma pikku hiljaa ruveta aloittamaan. Fyra oli ihan tokkurassa ja sammui kuin saunalyhty takki päällä...

Viimeisenä vuorossa oli Lucas. Lucas oli ihan hyvässä kunnossa, eei mitään pahempia jumittumia. Edelleenkin hieman mietityttää pojan omena-vartalo. Äijä saa todella vähän senior-ruokaa, runsaasti liikuntaa eikä paljoa mitään herkkuja mutta tuppaa silti lihoamaan vyötärön kohdalta. Ei ymmärrä, ei ymmärrä... Pitänee kiikuttaa poika eläinlääkärin tutkittavaksi jospa se amstaffin aiheuttama hyökkäys on aiheuttanut jotain vauriota sisäelimiin?. Nahka on kireä kuin kumipallo ja koko lanti tuntuu olevan ilmaa täynnä. Toivottavasti tähän tulee selvyys lähiaikoina.

Kotona oltiin jo puolilta päivin ja vietettiin rauhallinen torstai ilman mitään suurempaa tekemistä.