Maanantaina oli agitreenit. Johanna oli löytänyt Sannan blogista tosi hyvän radan joka näytti tältä.

Tiedossa oli siis verta, hikeä ja ennen kaikkea tuskaista juoksemista. Tietysti haastetta pitää olla joten nollan tekijät toisivat ensi kerralla kakku kaffeet. Haaveeksi taisi jäädä sillä Duokin sai yhden kiellon ja Bella töpeksi keppien aloitusten kanssa. Eipä taida ensi viikolla olla herkkuja tarjolla Silmänisku

Duo kohelsi omista koiristani ensin ja rimat oli ensimmäistä kertaa leikkauksen jälkeen medi-korkeudella. Se ei ainakaan vauhtia vähentänyt päin vastoin siis ihan kamalaa tykittämistä minkä seurauksena on muutama mustelma käsivarressa ja pakarassa Huuto Vanha Duo on kirjaimellisesti palannut takaisin. Rata meni todella kauniista ja olen niin ylpeä koirastani. Kepeille viennin tein vasemmalta puolelta eli putken puolelta ja se onnistui ihan nappiin. Löysi todella hyvin oikean välin ja lähti pujottelemaan tosin ekalla kerralla taisi lähteä väärään suuntaan... Erityisen onnellinen olin 10.-16. kohdasta joka sujui kuin nakutettu Nauru Siis aivan sika makee käännös 15.esteelle ja loppu olikin sitten helppoa kuin heinän teko. Toisto radalla saatiin yksi kielto este numerolta 12. unohdin taas koko ohjaamisen ja kaarroin itse esteen ohi...

Bellan kanssa töpeksittiin kepeillä. Belladonna ei meinnanut millään löytää oikeata väliä kun tein kepeille viennin erilailla eli valssasin 4. esteellä ja otin koiran vastaan sekä lähetin kepeille oikealta puolelta ei ongelmaa ollut. Bellan kohtaloksi koitui myöskin 14.-15. este sillä Bella irtosi todella monta kertaa 14. esteeltä suoraan 15. esteelle ja suoritti sen väärin päin Päättämätön Bella on ihan äärettömän huono kääntymään ja joissakin tilanteissa se sitten osaa irtoamisen taidon ja silloin kuin pitäisi irrota niin... ARGH!.

Fyra hillui kentällä sekä leikki hetken aikaa Nemon kanssa ja taisi käydä muitakin koiria moikkaamassa. Fyran kanssa otettiin lopuksi kontaktin alastuloa, putkea ja muutamaa hyppyä.

Enpä ollut treenien jälkeen ollut pitkään aikaan noin väsynyt kuin olin maanantaina. Ei meinannut jalka edes nousta jäähdyttelylenkillä ja jalat huusivat hoosiannaa vielä sängyssäkin eikä unikaan meinnannut tulla simmuun... Sen verran kuitenkin innostuin, että ilmoitin tytöt kisaamaan Purinalle sunnuntaina 8.2. Eipä olla vielä koskaan kisattu Purinalla. Alkaa jo ihan jännittämään kun pääsee puolen vuoden tauon jälkeen pitämään hauskaa Duon kanssa radalle Kieli ulkona Se voikin sitten olla näkemisen arvoista. Pitänee varmaankin hankkia joku panssaripuku ylle...

Kiitos treenikamuille treenistä ja Johannalle hyvästä treeniradasta!.

Tiistai otettiin sitten rauhallisesti. Käytiin Fyran kanssa hieman tokoilemassa ja kävelemässä cittarin ympäristössä. Fyra oli todella mainio pikku otus jolta löytyi taas sitä motivaatiota ja kontaktia. Tuo penneli on kyllä niin rauhallinen viilipytty tilanteessa kuin tilanteessa...