Vuosi vaihtui jälleen kovasti paukkuen. En ole Suomessa ollut kahteen vuoteen kun vuosi on vaihtunut enkä ole liiemmin koirienkaan paukkuherkkyyttä nähnyt. Olen aina ollut uskonut Tolpan kertomuksia. Tänä vuonna tein sitten poikkeuksen. Suurin syy oli Fyra jonka halusin nähdä äänien keskellä, tämä kun oli pikkuisen ensimmäinen uusi vuosi. Viettettiin siis ihan rauhallista koti-iltaa porukoilla.

Uuteen vuoteen valmistuminen alkoi jo muutama päivä sitten kun aloin antamaan Bellalle Serene-Um lisäravinnetta. Bella on hieman reagoinut viime kesinä ukkoseen joten otin varman päälle ja annoin lisähivenainetta Bellalle. En muista että meidän suunnalla olisi koskaan paukuteltu noin paljoa kuin eilen. Räiskettä riitti koko ilta ja yö. Ihmiset on ihan tyhmiä kun laittavat rahansa ilmaan (pikku vinkkinä: ne voi  tuoda mulle!). Kaikki meni niin kuin olin ajatellutkin. Fyra ei reagoinut paukkuihin mitenkään, se riekkui hihnassa olevassa sukassa ja taivas vaan välkehti ilotulitteista. Eipä se korviaan hetkeuttanut samalla linjalla jatkoi Lucas & Duo. Duo tuntui vaan olevan innoissaan kun pääsi iltapissalle ihan kahden kesken eikä ehtinyt reagoimaan paukkuja mitenkään. Bella oli hieman omituinen mutta oli kuitenkin toimintakykyinen ja teki tarpeensakin pihalle. Sisällä Bella oli ihan hienosti eikä reagoinut mitenkään, luulen että Bella oli ulkona sen vuoksi outo koska se oli yksin... Kun mentiin Lucaksen kanssa yhdessä niin kaikki oli taas normaalia. Sisällä tehtiin muutamia puuhalautoja otettiin muutenkin rennosti.

Viime viikolla lenkkeltiin tapaninpäivänä Johannan ja poikien kanssa Syrjäharjun maisemissa. Johannalla oli tuolloin kamera mukana ja se ikuisti kauniita kuvia koirista. Fyran juoksu oli jo tuolloin laimentunut sen verran ettei se laittanut colliepoikien päitä sekaisin. Duo oli taas niin omassa elementissään. Toivoisinkin että mikäli joskus tilanne ja kunto huononee joku siitä minulle sitten sanoisi, itse kun niin nopeasti sokeutuu asialle. Duo oli taas sitä mieltä että hänestä otetaan kuvia. Duudson etti jokaisen kiven ja kannon jonka päälle se juoksi poseeraamaan... Niin kauan se aina odotti kunnes kuva oli otettu, sitten juostiin seuraavaan paikkaan. Tämä hullutus jopa iski hetkeksi Bellaan. Bella joka ei ole koskaan halunnut olla kuvissa kiilasi monesti colliepoikien väliin kuvaushetkellä, vanha muori taitaa pikku hiljaa ruveta sekoamaan. Muutenkin käytös oli aika röyhkeää ja outoa. Tapitti Johannaa silmiin ja kerjäsi namia, meidän Bella-arkajalka!. Kaiken kukkuraksi taisi vielä varasti Johannan taskusta pari lihapullaa... Fyra oli taas niin vauhti päällä ettei paljoa kuviin ehtinyt asettumaan. Fyran kuvaaminen on tällä hetkellä vielä haaste, mutta  eiköhän siitä vielä joskus saada samanlainen mannekiini kuin Duosta. Kiitos Johannalle tuhannesti kuvista ja lenkistä!

2194204.jpg

2194205.jpg

2194207.jpg

2194210.jpg

2194211.jpg

2194215.jpg

2194220.jpg

2194222.jpg

2194224.jpg

2194226.jpg

2194228.jpg

2194232.jpg

2194236.jpg

2194239.jpg

 Kaikki kuvat © Johanna Kuusi