Lauantaina tuli töiden jälkeen tokoiltua pitkästä aikaan oikein kunnolla takapihalla. Otin jokaisen koiran vuorotellen pihalle. Jokaiselle tein ruudun etukäteen jossa oli palkka valmiina. Tämä sujui kaikilta erinomaisesti. Lisäksi otettiin kiertoja ja ohjatun suuntia. Lucas & Fyra treenasivat myöskin noutoa ja tunnaria. Tunnaria ollaan nyt ahkerasti piiloteltu sammaliin ja ruohoihin Fyra etsiin tikun hyvin, mutta Lucas... Äijällä on toisinaan aika pitkät piuhat. Pieni miäs ei oikein ymmärtänyt mitä hänen piti tehdä. Näky oli aika huvittava kun sammaleet roikkuivat äijän naamakarvoissa ja tikku oli paljaana maassa Lopulta äijä hiffasi idean että se tikku piti tuoda mulle ja sitten oltiinkin taas niin polleata miästä. Kaikkien kanssa tuli myöskin harrasteltua yleistä häröilyä eli leikitin jokaista yksitellen.
Koulutushetken jälkeen olikin siten vuorossa canicross. Olin koko viikon hieman kurkkukipuinen minkä vuoksi en uskaltanut lähteä juoksemaan. Lauantaina oli kirpeä pakkanen mutta vaatetta ylle ja menoksi. Bella & Duo oli niin innoissaan kun he tajusivat vermeistä minne pääsevät. Hirveän pitkää lenkkiä ei tehty sillä tämä on Duon kunnon kohotus operaation ensimmäinen askel. Sellainen 5km lenkki hölkkäiltiin ja vaihdeltiin tempoa. Lenkki tuntui todella hyvältä Illalla käveltiin vielä Matin kanssa pitkä iltalenkki. Nämä ovatkin niitä harvinaisia hetkiä...
Sunnuntaina koirat herättivät hieman yli seitsemän ja teeskentelin nukkuvani joten jättivät minut aika nopeasti rauhaan. Kahdeksan jälkeen tuli koko länderiTrio ulos häkeistään ja herättämään kunnon pusuilla. Pakkohan sitä oli nousta ylös... Käveltiin ihanassa sunnuntai aamussa pitkä lenkki. Ketään ei liikkunut missään, kaikkialla oli ihan rauhallista.
Iltapäivällä olikin sitten päivän kohokohta kun lähdettiin Johannan ja poikien kanssa Elonkiertoon lenkkeilemään. Ihana ilma ja tietysti myöskin seura Johannalla oli taas kamera mukana ulkoilemassa. Mielenkiintoisen viritelmänkin Johanna oli aamun kuluksi tehnyt lumisateen vuoksi. Hovikuvaajamme on aika sinnikäs!
Omat koirani oli yllättävän rauhallisia (!) siis kyllä ne juoksi ja vipelsi mutta meno oli hieman hallitumpaa. Ollaan niin paljon nyt viime aikoina lenkkeilty vapaana että ehkä se alkaa jo pikku hiljaa näkymään myös käytöksessä. Ei mene ihan yli riekkumiseksi. On noita kuutta koiraa aika hauska seurata, kaikki tulevat hyvin toimeen keskenään ja muodostavat oman laumansa hyvin nopeasti. Ensin tervehditään ja sen jälkeen kaikki puuhastelet joko yhdessä tai erikseen. Omistajat voivatkin sitten keskittyä pälpättämiseen.
Fyra on niin rakastunut Johannan Nickyyn. Se selvästi jumaloi ja kunnioittaa tuota komeaa liehuturkkia todella paljon. Pikku Manki ei oikein tiedä millä tavalla tuon kaiken rakkauden osoittaisi: välillä pussataan ja sitten taas madellaan, pussataan ja lopulta vaan istutaan ja ihaillaan. Nicky on Fyran ensimmäisiä tuttavuuksia isoihin koiriin. Käytiin heti toisena päivänä moikkaamassa kun Forssaan oltiin saavuttu.
Kiitos Johannalla ja pojille lenkki- ja juttuseurasta sekä upeista kuvista -jälleen kerran- Kyllä meitä on onnistanut kun meillä on tuollainen ystävä jolla on aina kamerakin mukana. Muuten omista koirista ei olisi yhtää onnistunutta kuvaa... Taidan olla ikuisesti kiitollisuuden velassa!.
Fyra Nickylle: Mää sua niin jumaloin...
Kaikki kuvat © Johanna Kuusi
Kommentit