Maanantaina oli vuorossa jälleen maneesi treenit. Tällä kertaa kaikki koirani pääsivät mukaan agitreeneihin. Lucas ei tällä kaudella ollut vielä päässyt treeneihin mukaan joten pienen miähen ihmetys olikin aika suuri kun hän pääsi mukaan. Pojan ilme taisi venähtää vielä enemmän siinä vaiheessa kun miäs pääsi lähes 2 vuoden tauon jälkeen itse radalle. Ohjaajana en ollut minä vaan Johanna Silmänisku

Treeniratamme oli tälläkin kertaa haastava ja hyvin juostavissa Kieli ulkona Itse treeni oli jälleen Sannan blogista.

Omista koiristani ensimmäisenä radalle pääsi Lucas. Ohjaajana oli Johanna. Voi tuota pientä miästä, se oli alussa aivan ihmessään kun se raahattiin ensimmäisen esteen taakse. Lucas kuitenkin ampaisi radalle kuin vanha tekijä vaikka ei esteitä olekkaan ottanut pitkään aikaan (viimeisestä kunnon radasta on kohta kaksi vuotta). Siinä taisi Johannakin hieman ihmetellä pojan turbovaihdetta Nauru ja Johanna jäi jälkeen heti 3. esteellä. Hyvin tämä kaksikko löysi yhteisen sävelen tässäkin lajissa ja rata meni todella helpon näköisesti. Varsinkin käännökset ja kierrot olivat todella hyviä. Täytyy kuitenkin ottaa huomioon että Johanna ohjaa collieta joka on hieman erikokoinen ja ohjattava kuin pieni miäs. Ihan turha Lucas ei ole sillä onhan äijällä kaksi hypärinollaa minun ohjaamani sekä niistä sijat 1. & 2. Silmänisku

Toisella kerralla poika sitten alkoi jo tärisemään kun tiesi pääsevänsä radalle. On kyllä niin ihanaa katsoa noita kahta tekemässä yhdessä "töitä". Se todellakin näkyy radalla. Pienen pistoksen tunsin omassa sydämessäni kun katselin noiden kahden menoa: mikä motivaatio ja suhde...

Duo otti koiristani seuraavana ja Duudson oli taas ihan kahjo. Se höyrysi kuin juna ja virheitäkin tuli paljon, mutta meillä oli niin hauskaa Cool Suurin ongelma meille taisi olla 14. hyppy. Duo tuli joka kerta 13. putkelta niin vinossa ja vauhdilla että sain joka kerta viime hetkellä melkein "potkaista" koiran hypylle. Se tulee niin kovaa jalkoihin etten tiedä mitä sen kanssa tekisin. Hyvin se kuitenkin toimi koko treenien ajan. Toisella kerralla saatiinkin sitten kunnon taistelunolla ja siihen oli hyvä lopettaa treenit.

Bellan treenit oli taas niin onnistuneet. Heti ensimmäisellä yrityksellä kaunis ja puhdas nolla. En sitten ottanut enempää vaan jätin Bellalle pienen kipinän seuraavaan kertaan. Kyllä se on vaan niin helppo koira...

Fyra pääsi aina välillä riekkumaan radalle. Tällä kertaa käytin koko ajan palkkana damia ja sain Fyran todella hyville kierroksille damin avulla sekä pienellä juoksuttamisella. Tuntui että se alkaa ihan oikeasti ehkä pikkasen jo syttymään lajiin. Otettiin ihan helppoja juttuja kuten suoraa putkea ja muutamaa putkea sekä putkesta putkeen vauhti kuviota. Joka kerta palkkasin damilla jonka heitin. Fyra oli ihan innoissaan Nauru

Kiitos kaikille treenikamuille onnistuneista treeneistä. Tälläisiä kertoja pitäisi olla useammin, jäi niin loistava mieli treeneistä!. Erityiskiitokset Johannalle pojan agiliidoista Silmänisku

Tiistaina käytiin lenkkeilemässä Anun ja Divan kanssa Saaressa. Ilma oli niin kaunis: aurinko paistoi ja oli muutama aste pakkasta. Nopeasti se tunti kului jälleen rupatellessa ja koiratkin saivat hieman juoksennella. Kiitos paljon aamulenkistä!.

Keskiviikkona oli sitten vuorossa jälleen lenkkeily aamutuimaan Saaressa, mutta seuraksi saatiin tällä kertaa Iiris ja Nemo & Pipsa. Otin tällä kertaa mukaan ainoastaan Fyran & Lucaksen. Nemolla & Fyralla oli taas niin kivaa keskenään, välillä jopa Lucaskin innostui juoksemaan pentujen perässä. Tämä olikin mielestäni aika hupaisa näky Nauru Kiitos ihan mahottomasti lenkki- ja juttuseurasta!. Illalla käytiin vielä Fyran kanssa kävelemässä kaupungilla.