Viikonloppu starttasi perjantaista käytiin illalla treenaamassa vielä Fyran kanssa näyttely käyttäytymistä Piskipalvelulla. Haettiin Johanna ja Jacky meidän mukaan, ilmeisesti ipanoilla oli hauskaa takaluukussa mennen tullen Ainakin äänet oli välillä sen mukaisia... Treenit meni ihan hyvin, Fyra ravasi todella kauniisti. Se on kyllä sellainen primadonna keikistelijä. Sipsuttaa aina niin töpsötellen häntä töttöröllä, vaikea uskoa että samaa koiraa ei meinannut vuosi sitten saada liikkumaan neljällä jalalla muutamaa askelta saati että olisin kävellyt selkä suorassa. Harmi kun noista ajoista ei ole videoita Näy-koulutuksen jälkeen Fyra sai hetken aikaa viipottaa Jackyn kanssa pihalla vapaana. Pusikot vaan pöllysivät kun kaksikko laittoi pimeässä ranttaliksi.

Lauantaina kello soi hieman ennen seitsemää. Hetken aikaa sain koota itseäni että sain nostettua itseni sängystä ylös. Koirien kanssa lenkki ja sen jälkeen lähdettiin Fyran kanssa Turkuun Kansainväliseen koiranäyttelyyn. Ajeltiin ihan rauhassa ilman mitään kiirettä, kuvittelin meidän olevan hyvissä ajoin paikalla. Vähän ennen Lietoa edessäni ajoi koiraauto joka näytti ihan siltä kuin se menisi näyttelyyn. En ole vielä koskaan seurannut autoa, mutta nyt tein niin. Ajeltiin peräkanaa ja auto tuntui koko ajan menevän sinne minne minäkin olin menossa. Kello alkoi tulemaan puoli kymmenen kun me päästiin "lähistölle". Ajelin edelleenkin sen saman auton perässä. Kun eteen tuli Cittaria ja Heseä tajusin ettei se auto ole minnekkään näyttelyyn menosssa. Iski paniikki. Kaivoin näyttelylappuja esille ja tutkin karttaa. Se oli todella huono, kadunnimiä ei näkynyt ja se oli kaksinkertaisena (kuva liikkunut kopioitaessa?). Mulla ei ollut mitään hajua missä olen. Kovaa vauhtia takaisin ja kello oli jo varttia vaille kymmenen. Ländereiden kehä oli merkatttu kymmeneltä alkavaksi, great!. Ajoin ihan hulluna ja onneksi maisemat alkoivat näyttämään tutummilta. Sain auton parkkiin kymmentä vaille kymmenen ja me juostiin Fyran kanssa sisälle. Tungi itseni rokotusjonon läpi ja kysyin heti ensi töiksi missä meidän kehä on. Kello tikitti tässä vaiheessa jo viittä vaille kymmenen. Onneksi kehä löytyi kerta laakista ja sain kasattua Fyran häkin pystyyn. Koira nopeasti häkkiin ja yritin hieman rauhoitella itseäni.

Ländereitä oli näyttelyyn ilmoitettu huikeat 18 kpl   Meidän tuomarina oli Luxenburgilainen Laurent Heinesche. Pennut joita oli kahdeksan kappaletta oli siirretty iltapäivään toiselle tuomarille. Ensin meni kaksi junnu-urosta jonka jälkeen meidät kutsuttiin Fyran kanssa kehään. Kehäsihteeri oli ihan pihalla. Tuomari käski meidät pöydälle ja siinä vaiheessa kehäsihteeri totesi että tämä on jo narttu. Pitää ottaa paras uros kehä vielä. Fyra seisoi kuin tatti paikoillaan kun tuomari sitä käsitteli. Hieman ihmettelin kun hän kysyi onko tämä kiltti?. Tämä tuomari ei katsonut kenenkään suuhun vaan hänelle piti hampaat esittää. Enpä ollut vielä koskaan Fyran kanssa joutunut näin tekemään. Hyvin se onnistui vaikka Fyra varmaan hieman ihmetteli mitä ihmettä nyt teen. Fyra ravasi mielestäni ihan hyvin, oikein prinsessamaisesti Tuomari antoi ERIn ja olin tähän oikein tyytyväinen. Meidän jälkeen oli vuorossa vielä avo narttu, 3 valio narttua ja 3 veteraani narttua. Paras narttu kisassa oli mukana 7 koiraa. Kaikki valiot ja veteraanit Fyran lisäksi. Fyra oli ensimmäisenä kun oli nuorimpana juuri 18 kk täyttäneenä nuortenluokassa. Tuomari tutki tarkkaan koiria. Se käski kahdesti menemään ympäri ja tiputti sitten väkeä pois. Tarkasti useaan kertaa koirien ilmeitä ja taas liikuttiin yhdessä. Lopuksi tuomari laittoi vielä meidät Ruutin (valio narttu) kanssa liikkumaan vierekkäin edestakaisin. Tämän jälkeen tuomari katsoi minua ja sanoi paras narttu ykkönen tänään Olin ihan ihmeissäni enkä meinannut uskoa silmiäni enkä korvia. Tuomari totesi vielä erikseen että hänen on vaikea uskoa että tämä narttu on todellakin 18kk sillä se vaikuttaa hyvin aikuiselta. Kehäsihteeri oli edelleenkin ihan pihalla sen piti tuomarilta kysyä erikseen voidaanko me ottaa serti ja cacib vastaan...

Päästiin vielä ROP- ja VSP- kehään joka meni sitten iha sumussa. Enhän minä pystynyt enään keskittymään mihinkään kun olin edelleenkin niin järkyttynyt Fyran menestyksestä. Sain sen lopulta ravaamaan pienen pätkän, mutta muuten se meni ihan loikkimiseksi. Tuomari antoi meille ROP-ruusukkeen ja Manne valittiin VSP:ksi. Siin sitten odoteltiin arvosteluja ja tämä tuomari tuli vielä erikseen sanomaan että haluaa näyttää Fyran naapurikehään. Siellä joku mies meitä sivusilmällä vilkaisi samalla kun tuomaroitsi omiaan. Ilmeisesti tuo oli se sama heppu joka otti sitten iltapäivällä pennut. Kehästä päästiin ulos melkein pyörtymättä ja se kehäsihteeri tuli vielä hetken kuluttua meidän perässä antamaan Rop-nauhaa.

Fyra Turku KV 28.11.2009 PN-1, sert & cacib & ROP (Pahoittelen kuvien huonoa laatua, ulkona satoi vettä)

Hetken aikaa pyörittiin näyttelyalueella ja lupasin heittää Mannen ja Kristiinan junalle. Tällä kertaa me ei voitu jäädä ryhmiin sillä muut koirat oli porukoilla hoidossa ja vanhemmat oli hautajaisissa. Olisi tullut ihan liian pitkä päivä toisille olla takajalat ristissä kotona. Käytiin nopeasti Fyran kanssa katsomassa Tsaun 1- ja 2-luokkien kisoja mutta valitettavasti sielä oli juuri silloin tauko menossa. Kotiin päästiin hieman ennen kahta ja lähdettiin suoraan Johannan ja poikien kanssa Elonkiertoon lenkille. Pieni vesisade pääsi yllättämään, mutta aika kuivina onneksi selvittiin. Kaikilla korilla riittti energiaa. Varsinkin Duo oli ihan kahjo se juoksi omia hepuleita ja pureskeli oksia ja mättäitä niin että sammaleet lensivät. Pieni miäskin oli niin topakkana äijänä kun ääni taas kulksi henkitorvessa Kiitos Johannalle ja pojille lenkistä!.

Tänään sunnuntaina käytiin aksaamassa Turussa. No nämä kisat menivät miten menivät Kaksi agirataa joissa molemmissa tuomarina oli Kari Jalonen. Sama rata molemmilla kerroilla, ainoastaan kahden esteen numerot heitettiin toistepäin. Mun koirille oli tapahtunut yöllä jotain tosi outoa tai sitten meidän viretilat ei oikein kohdanneet. Molemmilla radoilla kumpikin koira lähti ihan kontrollista, Duo vielä pahemmin Se lopetti mm. molemmilla radoilla kepit kesken kun se hokasi putken. Teki sellaisen superman keinun jossa keinu ei liikahtanut ollenkaan ja Duo ponnisti puolesta välistä ilmaan ja lensi melkein aan kontaktille. Ravisteli vaan turkkiaan ja juoksi mun tykö tyylillä: minne mennään? missä sä kuhnaat?. Joo-o... Bella ei ollut yhtään fiksumpi se kyllä meni mutta ihan omiaan Ensinnäkin Bella ei ikinä ole mennyt lähtöviivalle vetäen, häntä selän päälle kaartuneena ja nyt se tekisen ensimmäisen kerran!. Sen jälkeen se oli sitten ihan kamalaa menoa, musta tuntui ettei me olla ikinä edes harrastettu agilityä... Molemmille tuli siis kaksi hyllyä molemmilta radoilta. No nyt meillä oli ainakin asennetta jollei muuta...

Kisojen jälkeen käytiin vielä Anun ja Noomin kanssa Pukon kentällä tekemässä palauttavat treenit. Palauttavat treenit: kahdella hypyllä ja yhdellä putkella mitä kontista löytyi No kyllä me niilläkin saatiin kuvioita aikaiseksi tosin mun pää ei toiminut yhtään se oli ihan liian väsynyt ja mun jalat myös... Bella & Duo oli edelleenkin vinttipimeenä ja ihan kahjoina, en ymmärrä mikä järjetön aika niillä nyt on menossa. Fyra oli maltillinen se kun nyt kuvittelee saavansa vauvoja, Jotain pientä valeraskautta ja juoksun jälkeistä mielialanvaihtelua. Ihania nämä narttu koirat Kentällä vierähti nopeasti lähes kaksi tuntia jonka jälkeen käveltiin vielä melkein tunnin lenkki. Kiitos tsemppareille!