Viikonloppu meni aika sukkelaan. Olin lauantaina töissä ja sen jälkeen alkoi viikon kesäloma eli lomalla ollaan tämä viikko  Ihanasti tämä loma keskeyttää pimeän ja harmaan syksyn. Tuli muuten aika tarpeeseen...

Lauantaina Fyra pääsi ensimmäistä kertaa kokeilemaan hankitreeniä Jackyn kanssa kaksistaaan "takapihan" pellolle. Puolisen tuntia kakarat laittoivat tuulemaan, mutta sen jälkeen iski väsy. Ilmeisesti vetisessä lumessa juokseminen pellolla jota ei ole ollenkaan puitu on aika raskasta Tällä treenillä me saadaan vielä isommat muskelit. Harmi kun ilma oli niin synkeä ettei kuvia oikein saanut. Tässä kuitenkin pari todistetta. Kiitos Johanna & Jacky, meillä oli ihanan rauhallista illalla. Otetaan taas uusiksi kunhan saadaan uusi lumi maahan...


Kaikki kuvat © Johanna Kuusi

Tämä viikonloppu toi mieleen myöskin vuoden takaiset mietteen ja tilanteen missä me silloin oltiin. Lauantaina tuli täyteen vuosi siitä kun Duolta löydettiin kasvain, silloin sitä ei vielä tiedetty missä se oli kiinni. Se viikonloppu oli niin kamala etten sitä tule varmaan ikinä unohtamaan. Hyvästeltiin koiraa ja oltiin epätietoisia tulevaisuudesta. Tiistaina tulee sitten vuosi täyteen leikkauksesta. Duo vietiin ajatuksissa viimeiselle matkalle, mutta kaikista vaihtoehdoista kasvain oli kiinni "parhaimmassa" vaihtoehdossa eli munasarjassa. Kasvain oli suuri 10x10cm ja pää verisuoni oli pikkurillin paksuinen. Muistan kuinka itku silmässä kerroin että haluan heti tietää mikä on tilanne ja koira tullaan laittamaan viimeiselle matkalle mikäli kasvaimia olisi kaikkialla.  Ne minuutit odotushuoneessa oli elämäni pisimmät.

Saman viikon perjantaina tuli soitti jolloin sain tietää että kyseessä on pahanlaatuinen kasvain ja se on todella ärhäkkä luonteeltaan ja voisi levitä kaikilla tavoilla: imusolmukkeiden, veren, siroamalla... Kaikki oli aivan kysymysmerkkinä, olisiko kasvain ehtinyt lähettämään etäpesäkkeitä. Sitä ei kukaan osannut sanoa.

Elettiin päivä ja viikko kerrallaan. Mielessäni mietin näkeekö Duo joulua ja kevättä. Nyt on vuosi tullut täyteen enkä olisi ikinä uskonut että saan edelleenkin halia tuota X-treme Duudsonia. Kaikki tuntui niin kaukaiselta haaveelta silloin. Ollaan eletty ja tehty kaikkia niitä asioita mitä aina ennenkin ja ennenkaikkea Duo on erinomaisessa kunnossa tällä hetkellä. Nautimme  edelleenkin elämästä päivä kerrallaan ilman turhia murheita. Kiitos Duo