Kummasti viikonlopun aikana jäiset lenkkipolut on vaihtuneet jokia muistuttaviksi liejuiksi. Viikolla vielä aamut meni aika kuivasti kun yöllä oli ollut pakkasta. Nyt pakkasetkin on kadonnut ja 16 kuraista tassua saa jokaisen lenkin jälkeen pestä. Ihanaa Meikäläisellä kun on vielä pahemman laatuinen siivous addikti niin voitte kuvitella kuinka minä moppaan lattioita hermorauniona. Nämä lumet kestävät varmasti juhannukseen asti, jos jotain positiivista ajattelee niin se on ehdottomasti että kohta me päästään ulos aksaamaan kun lumi sulaa!. Sen varjolla jaksan vaikka minkäläiset kurakelit kunhan vain aksakenttä kuivuu...

Perjantaina menin myöhäiseen töihin. Päivtystys alkoi joten menin vasta puoleen päivän aikaan työpaikalle. Aamulla lenkkeiltiin Minnan koikkereiden Rokan ja Rasmuksen sekä berni Kasperin kanssa Elonkierrossa. Mulla oli tytöt mukana ja täytyy sanoa, että Bella ja Duo oli kovin hiljaisia lenkin aikana Isot tytöt tapasivat ensimmäistä kertaa tuon mustan nallen ja se teki varsinkin Bellasta hyvin vieraskorean. Ei komentanut eikä haukkunut koko lenkin aikan, yhdessä Duon kanssa ne hieman tutkivat kulmakarvojensa alta mitä lajia musta jätti oikein edustaa. Fyralla oli tosi kivaa juoksennalla Rokan kanssa lumikin kantoi vielä sen verran että molemmat pääsi hanki kiitoa. Kiitos Minnalle aamuisesta lenkistä!.

Lauantaina käytiin taas aamutuimaan lenkkeilemässä Elonkierrossa Johannan ja poikien kanssa. Nytkin koirat säilyivät puhtaina vaikka hieman kastuivat lenkin aikana. Lumi oli jo niin pehmeää ettei se kantanut edes Mankia. Sitä Fyra kävi muutamaan kertaa ihmettelemässä. Virkistävän lenkin jälkeen oli kiva mennä töihin lepäämään. Tosin lepääminen jäi haaveeksi koska sain lievän migreenin kun juuri ennen sulkemista kaikki koneet jumittuivat. Siinä sitten oltiin ja ihmteltiin mitäs nyt tehdään... Kiitos Johannalle ja pojille jengiläisten juoksuttamisesta.

Sunnuntai yönä satoi vettä ihan hirveästi. Pitkästä aikaan katto ihan ropisi, olisin voinut vaipua vielä tiukemmin peiton alle ja vetää unta palloon koko päivän. Menin kuitenkin aamupäivällä töihin joten sain Tolpan houkuteltua Elonkiertoon lenkkeilemään. Siellä oli kyllä lunta, mutta kura oli noussut jo tielle sekä pellot oli ihan vetisiä Onneksi koirat putsaantuivat liasta ja olivat ainoastaan märkiä lenkin jälkeen. Kuvittelin ettei siellä ketään näkisi pyhäaamuna kellojen siirron jälkeen heti kasilta, mutta kyllä sinne joku muukin eksyi. Naisella oli kaksi koiraa (onneksi flekseissä). Toinen koirista räyhäsi ja huusi niskatnurin perin. Fleksit oli ihan sekaisin eikä nainen saanut mitään kontrollia koiriinsa. Kaiken lisäksi se lähti väistämään juuri sinne suuntaan minne me oltiin Tolpan kanssa menossa. Siellä se sitten seisoskeli ja yritti kelata koiransa haltuun kun me ohitettiin ne. Ihan kamalan näköistä menoa, mulla ei todellakaan olisi neljää koiraa jos niiden ulkoiluttaminen olisi tuollaista. Omat hermot ei todellakaan kestäisi tuollaista menoa...

Töissä oli ihan kaoottinen päivä. Jostain syystä korttien varmitukset eivät toimineet ollenkaan ja sitä sitten taas ihmeteltiin. Miksi aina tuollaistenkin pitä tapahtua viikonloppuna?. Onneksi Johanna pelasti mun päivän tuomalla mulle juuri leivottua pullaa töihin  Kieltämättä mulla on aika hyvä ystävä joka pitää mun jaksamisesta huolta, siitä iso kiitos!