Lauantaina vietin päivääni töissä, mutta onneksi se oli tavallinen lauantai joten pääsin heti kahden jälkeen pois. Töiden jälkeen lähdettiin heti Johannan ja poikien kanssa nauttimaan ulkoilmasta Mustialaan. Kaunis ilma, sen oli havainnut muutkin. Yleensä Mustialassa ei liiku ketään, nyt siellä oli sauvakävelijää, koiran ulkoiluttajaa ja hevosmiestä. Kaikkea häiriötä siis löytyi Toisaalta tälläisetkin vapaana olot on välillä hyviä. Otetaan koirat hetkeksi haltuun ja päästetään uudelleen vapaaksi.

Jacky ja Fyra harjoittelivat jälleen uusia kevätjuhla liikkeitä, mutta meno oli aavistuksen rauhallisempaa. Taisi perjantain lenkit vielä painaa jaloissa.

Etsi kuvasta Fyra

Länderi kolmio.

Jacky syö Fyran

Jotain tooosi hyvää...

Pieni miäs naatiskelee.

Kaikki kuvat © Johanna Kuusi

Olen tullut siihen tulokseen että Fyralla on loistava hajuaisti. Muutama viikko sitten Mustialassa se hyppäsi tien sivuun (oli remmissä) kaivoi hetken aikaa kuoppaa lumikasassa ja tuli broilerin luun kanssa pois lumihangesta. Tällä kertaa se juoksi metsään ja löysi omituisia luita. Ne muistutti lähinnä ihmisen (??) lapaluuta. Fyra tunnetusti oli hyvin ylpeä aarteestaan, mutta suostui onneksi siitä luopumaan... Saa nähdä sitten kun annan sille oman rustoluun pakkasesta antaako löytäjä enään niin helposti... Kiitos naapurikadulle lenkkiseurasta ja kumarrus kuvista Ilta meni ihan horroksessa, olin yhtä väsynyt kuin koirat ja mentiin historiallisesti heti kymmeneltä nukkumaan...

Sunnuntaina lähdettiin heti aamusella puoli ysin aikaan Helsinkiin kisaamaan Purina-areenalle. Olin ilmoittanut tytöt kahteen starttiin (kolme olisi ollut tarjolla). Kisat B & C ja tuomarina hääri Harri Huittinen. Purina olen ollut kerran aikaisemmin kisaamassa (vuosi sitten). Halli olikin hieman muuttunut edellisestä kerrasta, uutta oli ainakin kahvio ja vessat. Olen vihreänä kateudesta tuollaisista harjoittelu mahdollisuuksista...

Ensin oli vuorossa C-rata joka oli hypäri. Tämä rata oli mielestäni ihan mukava. Hieman erilaisempi rata joihin olen tottunut. Bella oli koiristani ensimmäisenä ja rata meni aika kankeasti. Olin perjantaina ollut pumpissa ja yritin kovin pitää omat lihakset lämpöisenä. Jotenkin ne vaan pääsi jymähtämään niin pahasti että takareidet oli ihan puupökkelöt Juoksi oli ihan hirveätä alussa, mutta kyllä ne siitä vetreytyi loppua kohden. Bellan kanssa olen pidemmän aikaa keskustellut hänen eläkkeelle jäämisestä. Ilmeisesti Bella on tästä asiasta vielä eri mieltä sillä se teki radalta nollan (-3,02) ja sij. 10./45. Duon rata oli toooosi hyvä melkein loppuun asti jolloin tein yhden tyhmän virheen. Itse asiassa sama virhe tuli Bellan kanssa Tsaukkilassa helmikuun lopussa. Vein Duon pienessä kaarteessa putkeen ja lähdin ottamaan pituuden taakse. Duo tuli ulos putkesta ja mun jalkoihin. Ärsyttävä kielto vitonen putkelta. Palautin koiran takaisin hieman löntystellen, loppurata meni -tadaa- tosi hyvin... Aika olisi ollut ihan huippu ilman tuota kieltoa, nytkin se oli silti Bellaa nopeampi... Joskus voisi käydä se munkki.

B-rata oli sitten ihan kokonaan Harri Huittisen käsialaa. Se oli aika erikoinen ja todella pitkä!. Kunto oli koetuksella ja hiki virtasi. Tekniikkaakin sai käyttää monipuolisesti. Bella meni edelleenkin omistani ensimmäisenä ja mulle tuotti tuskaa alku. Jouduin jättämään Bellan kahden hypyn taakse ja ottamaan pakkovalssilla vastaan. Bellahan ei tälläisiä osaa ja sille on ihan kauheata jäädä odottamaan. Ihme ja kumma se onnistui ja sain vietyä sen hienosti vielä vaikeaan keppikulmaan. Loppua kohden vauhti parani ja saimme tehtyä nollan (-5,45) ja sij. 6./44. Tämä oli siis Bellalle tuplanolla. Duon radalle lähdin hyvillä fiiliksillä, alku meni tosi hyvin. Duo lähti hyvällä draivilla. Kepeillä sitten sohlasin. Duo haki upeasti oikean kulman, mutta lähdin  liian nopeasti rynnimään jolloin Duo tuli kepeiltä. Ilmeisesti se luuli että rynnin sen päälle. Korjasin virheen ja jatkettiin rataa aalle asti. Aalla huomasin olevani ihan väärällä puolella joten päätin lopettaa radan siihen. Palkkasin koiran ja meni kehänauhan alta pois. Mun on turhaa lähteä sitten roiskimaan rataa suurin piirtein läpi.

Olin kyllä tyytyväinen kisoihin. Jos keskiviikkona olin laittamassa nappiksia naulaan niin nyt oli onnistumisen tunnetta mukana. Oma kisavire ja asenne oli paljon parempi kuin helmikuun lopulla Liedossa. Helsingissä on kiva kisata, ihan erinaamoja ja silti sielläkin näkee tuttuja. Kisoissa pystyin omasta mielestäni keskittymään hyvin. Nyt vaan samanlaisia kisoja alle niin voidaan saada tytöille puuttuvat nollat...Bellalta puuttuu SM-kisoihin kaksi agirata nollaa ja Duolle käy agirata nolla ja hypäri nolla. Molemmilta siis uupuu kaksi nollaa. Ei paha, pitäisi vaan katsoa niitä kisoja

Kisojen jälkeen ajelin Tammelaan Saareen lenkkeilemään Johanna saapui myös paikalle ja tytöt saivat juosta vapaana loppu energiansa. Fyralla sitä taas riitti kun se oli vaan saanut hengailla mukana. Sitä alkaa jo selvästi hieman harmittamaan kun se ei koskaan pääse kisamaan. No joskus tulee vielä senkin aika