Eilen lauantaina lähdettiin Fyran kanssa heti aamusella kohti Tampereen kV-näyttelyä. En muista koska olisin siellä ollut viimeksi, vuonna 2006 Duon kanssa?. Ajomatka sujui varsin loskaisessa merkissä. Perille päästiin "parhaaseen" aikaan eli juuri yhdeltätoista jolloin kukaan ei ole vielä lähtenyt paikalta pois... Auton sain parkkiin lähelle Forssaa. Siis kaikista kauimmainen parkkiruutu mitkä löytyi koko alueelta. Tykkään kävellä enkä muutenkaan koskaan aja oven viereen autoani. Se matka ei haitannut vaan se missä kunnossa kävelytiet oli!. Yhdessä kädessä koira ja toisessa kevythäkki ja kassi. Sitten luistinradalle liukastelemaan...

Kävelytiet oli ihan järkyttävän liukkaat. Jään alla ja päällä mukava vesikerros. Kieli keskellä suuta kävelin, mutta hupsista!. Liukastuin Onneksi kaaduin suoraan kyljelleni kevythäkin päälle... Fyra tuli heti katsomaan minne mamma katosi ja minä yritin kammeta itseni ylös. Selkä niksahti ja kankkuun koski (kämmenen kokoinen mustelma). Onneksi en kaatunut minkään koiran läjän päälle vaan se oli puhdas vesilammikko johon häkkini kanssa kaaduin... Hyvin alkoi näyttelypäivä

Kehä läydettiin muutaman mutkan kautta ja siellä olikin sitten tuttuja paikalla. Oli kiva rupatella pitkästään aikaan länderistien kanssa Koska kehät oli niin paljon myöhässä niin käytiin moikkaamassa Jackya ja Jaffia colliekehän laidalla. Fyrahan oli aluksi sitä mieltä että jokainen vastaantuleva soopeli collie on Jacky, kovasti Manki ihmetteli miksi kaveri ei huomaa olleenkaan. Näin ollen Fyra käveli rempseästi colliekehän ohi jolloin Jacky bongasi Fyran. Voi sitä hämmästystä ja ihmetystä kun kaverukset näkivät toisensa näyttelyssä. Hassut elukat. Fyra kiehnasi tietysti heti Jackyn ja Jaffin jalkojen alla, se taisi omasta mielestään olla juuri oikean kehän laidalla

Ländereillä oli tuomarina Juha Putkonen. 6 kpl oli näyttelyyn ilmoitettu ländereitä joista kolme urosta ja kolme narttua. Tuomari oli mielestäni tiukka. Se mittasi jokaisen länderin pöydällä joka keikkui todella pahasti. Mukava yhdistelmä Uroksista ei kukaan saanut ERIä ja nartuista ERIn sai ainoastaan Fyra ja valioluokan Enni. Fyra esiintyi ihan ok:sti vaikka se jännitti hieman mittatikkua pöydällä. Meillä on tikusta hieman huonoja kokemuksia, edellisellä mittauksella tuomari törkkäsi tikun suoraan Fyran kylkeen. 40cm saatiin Mankin säkäkorkeudeksi eli juuri passelin kokoinen narttu, ehkä hieman pienikin... Paras narttu kehässä Enni veti pidemmän korren ja Fyra sijoittui PN-2 saaden Sertin ja Vara-Cacibin.

Kehän jälkeen käytiin länderiporukalla kahvilla. Oli mukavaa rupatella ja istahtaa hetkeksi, näitä voisi harrastaa useamminkin kehän jälkeen. Miksi aina on mukamas niin kova kiire?.

Näyttelyjen jälkeen käytiin pienellä ostoskierroksella ja lähdettiin kotiin. Ilma oli tällä välin muuttunut sateiseksi ja loskaiseksi. Enään ei ollut liukasta vaan ainoastaan todella märkää. Kotiin tultuamme lähdettiin Tolpan kanssa Elonkiertoon lenkkeilemään. Duon uusin harrastus on nyt keppien kantaminen, se ottaa Fyralta kepit ja kantaa niitä uljaana. En ymmärrä miksi se on taas ruvennut tuollaista tekemään? Huomionhakemista?. Ihanaa huomata kuinka valoisaa jo on. Päästiin puolentoista tunnin rämpimisen jälkeen autolle ja kello oli yli seitsemän. Edelleenkin kirkasta ja valoisaa, tykkään!

Tänään sunnuntaina lähdettiin heti aamusella Johannan ja poikien kanssa Elonkiertoon lenkkeilemään. Siellä on niin ihanan lumista -vielä- ja koirat pysyy puhtaana. Fyra ja Jacky painivat taas minkä jaksoivat ja välillä juostiinkin. Tosin koirilla on nyt tottumista sillä hanki ei enään kanna niin hyvin kuin aiemmin Mukavasti siinä taas hurahti se perinteinen puolitoistatuntia kävellen. Kiitos aamukävelystä naapurikadulle!.

Lenkin jälkeen nopeasti vaihtamaan vaatteita ja koirat autoon. Iltapäivä vietettiin ländereiden kevätpäivillä Järvenpäässä. Me mentiin kyllä ainoastaan kokoukseen kun halusin nukkua hieman pidempään aamulla ja muutenkin viettää hieman sunnuntai-aamua. Alunperin en olisi varmaan Järvenpäähän välttämättä edes lähtenyt mutta yllättäen Fyra sai sinne kutsun edellisellä viikolla.

Kokouksessa Fyra palkittiin vuoden parhaaksi nartuksi (Vuoden VSP) ja Juulian Maljalla (parhaalle junnu-nuortenluokan koiralle). En olisi ikuna uskonut tuollaista menestystä Juulian Maljaa osasin odottaa, mutta vuoden paras narttu tuli ihan puun takaa. Fyra pokkasi palkinnot tuttuun tapaansa erittäin rennosti (suurimmaksi osaksi nukkui ketaraat oikoisena).

Fyra Tampereella PN-2, Sert & Vara-Cacib ja Vuoden näyttelyländerikilpailussa Vuoden 2009 Paras Narttu (Vuoden VSP) ja Juulian Malja ( paras junnu-nuortenluokan koira).