Lauantaina nukuttiin pitkään ja päivällä lähdettiin kauppoihin metsästämään uutta puhelinta. Kummallisesti nuo nykyajan kännykät eivät kestä kuin sen 2 vuotta ja hajoavat sitten. Puhelin löytyi ja iltapäivällä lähdettiin Tolpan kanssa Syrhäharjulle lenkkeilemään. Ei olla siellä oltu pitkään aikaan, varmaan enne joulua viimeksi?. Lunta tuli joulukuussa niin paljon ettei sinne vaan enään päässyt. Nyt lumi oli märkää ja vetistä. Jos itse upposi lähemmäs polveen niin onneksi koirat eivät niin pahasti. Niitä se kannatti puoliksi. Tässäkin nähtiin erilaisia versioita. Bella ja Fyra oli kaikista ketterimmät upottavalla lumella, Duo oli ihan onneton. Taisi johtua osaksi siitä että oli syönyt itsensä täyteen lunta ja maha muistutti ilmapalloa. Lucas oli kaikista onnettomin, se puuskutti ja läähätti. Sitä kävi jopa hieman sääliksi. Hyvin se jaksoi silti pungertaa pahimmat kohdat.

Sunnuntaina reippailtiin heti aamu ysiltä Iiriksen ja Nemon kanssa Mustialassa. Mulla oli kaikki tytöt mukana, ilma ei ollut kaunis vaan ärsyttävän suhjuinen ja sateinen. Se selvästi hieman lannisti kastumista inhoavia koiria. Aukealla ja kuivalla parkkiksella Fyra ja Nemo sitten juoksivat minkä kintuistaan pääsi. Hauskoja Tällä kertaa Mustialaan sattui samaan aikaan laiska koiranomista. Ensin auto ajoi meidän ohi ja me kalastettiin nopeasti 4 koiraa kiinni. Jatkettiin matkaa eteenpäin ja auto kääntyi keskelle peltotietä. Kuski päästi pystykorvan ulos ja lähti itse ajamaan autolla. Elonkierron sakemannit meni auton edessä, mutta tämä pystykorva auton takana. Mitenköhän se kuski näki lähteekö koira jonnekkin muualle?. Ei lähdetty kokeilemaan onko koirahallinassa vaan kierrettiin Mustialan kampuksen kautta takaisin Tammelan keskustaan. Näitä laiskoja ihmisiä siis on muitakin. En edelleenkään ymmärrä tuota julkisilla paikoilla. Kiitos Iirikselle pirteästä sunnuntai aamusta!.

Iltapäivällä Fyra sai ensimmäisen rustoluun. Tilattiin muutamia viikkoja sitten materiaalia Herkkuluusta Sain Johannalta pari luuta kokeeksi koska en viitsinyt montaa kiloa ostaa mikäli koirat niitä ei syö ollenkaan. Fyra "pääsi" pesuhuoneeseen syömään aarrettaan ettei se tahraisi koko huushollia lihaisella luullansa. Kaikista mieluiten Manki olisi varmasti syönyt luunsa sohvalla... Aluksi Fyra oli ihan ihmeissään, se tutki ja haisteli luuta. Varmasti kuvitteli sen vielä elävän    Pienen tuokion kuluttua alkoi piilottaminen ja sen jälkeen sitä jo syötiin. Kovin kauaa en antanut sitä kerrallaan syödä vaan otin pois ja annoin muutamien tuntien jälkeen uudelleen. Hyvältä vaikuttaa ja varmasti jatketaan näiden luiden kansa jatkossakin. Myös Bella & Duo kävivät "moikkaamassa" luuta mutta he eivät siitä oikein ymmärtäneet -vielä-. Lucas oli sunnuntaina porukoilla joten hän ei päässyt bileisiin mukaan. Olen varma että Lucas kaluaa luuta mielellään.

Elääkö se?

Piilotusta...

Ehkä se on sittenkin syötävää!

Iltapäivällä lähdettiin Anun, Noomin, Divan ja Mayan kanssa Paavolan metsään lenkkeilemään. Mukavasti meillä oli 7 koiraa mukana Tuollaisen lauman kanssa kyllä herättäisi huomiota jo kaupungilla... Oli kiva lenkkeillä ja rupatella pitkästä aikaan, tätä tulisi harrastaa useammin kuin kerran kuukaudessa. Kiitos...

Maanantaina lenkkeiltiin naapurikadun kanssa Lattiksessa. Ei oltu siellä käyty viime syksyn jälkeen ja sen kyllä huomasi koirista Niiden mielestä tuo paikka on juuri se paikka jossa juostaan, juostaan ja juostaan. Kiipeiltiin hiekkakasojen päällä ja kirmattiin vetisellä pellolla. Mukavaa koiranelämää. Onneksi lenkkimaastosta löytyi vielä luntakin joten saatiin koirat vielä putsattua hyvin. Tämä on vielä luksusta...

Illalla oli vuorossa Dogitiimin tokokurssi. Fyra pääsi taas touhuamaan. Laitoin sille varmuuden vuoksi vaaleanpunaisen pannan ja hihnan jotta se saisi anteeksi osaamattomuuttaan Tunnin aiheena oli nouto ja ruutu. Ensin otettiin noutoa omalla kapulalla. Fyra lähtee noutamaan hyvin kapulaa, se ei  ole ongelma. En ole vielä vaatinut perusasentoa vaan olen jopa hetsannut sitä noutoon. Vauhti kasvoi kun osasin palkita oikea aikaisesti. Sain myös vinkkiä pitämisen opettamiseen. Viiimeksi yritin sitä naksuttimella (jota en osaa käyttää) sain nopeasti opetettua Fyran laittamaan molemmat etutassut kapulan päälle... Ilmeisesti palkkasin hieman väärään aikaan Nyt otetaan suullinen käsky -jes!-  ja lähdetään sillä klikkaamaan. Anu sitä kokeili Fyran kanssa ja nopeasti se tuntui saavan narun päästä kiinni.

Lopuksi otettiin vielä ruutua. Otin lelupalkalla ja se meni ihan kivasti. Tosin ruutua ei olla piiitkään aikaan treenattu. Fyra hahmottaa hyvin ruudun ja selvästi etsii sen silmiinsä. Tunnin päätteeksi Anu vielä näytti miten mun pitäisi leikkiä Fyran kanssa... Tätäkin mun tulisi treenata koska meillä on ongelmana lelun luovuttaminen (lähtee kunniakierrokselle "tappamaan" lelua). Hyvien treenien jälkeen lähdettiin vielä Iiriksen Nemon ja Anun sekä Noomin kanssa kaupunkikävelylle ikkunaostoksille. Oltiin varmaan mielenkiintoinen näky niissä treenikamoissa, onneksi Forssan keskusta ei ole kovin vilkas iltaisin