Onneksi lomalainen oli tajunnut aikaa varatessaan, ettei ota heti ensimmäistä aamuaikaa Lähdettiin tyttöjen kanssa Turkuun maanantai aamuna ysin jälkeen. Mentiin pitkästä aikaan Karvakorviin käsittelyyn, normaalisti me käydään aina Halikossa. Tämä käynti oli katsottu SM-kisojen vuoksi. Tällä kertaa jopa löysin yllättävän helposti perille, edellisenä (ekalla kerralla) eksyin ja en osannut perille ollenkaan vaan houduin turvautumaan eniron karttapalveluun. Mun kartasta oli tällöin puuttunut yksi tie kokonaan. Nyt osattiin hyvin perille!.

Karvakorvissa oli huomattavasti enemmän melua kuin Halikossa. Halikossa käsittelyhuone on toisella puolella taloa eikä sieltä koskaan kuulu mitään ääniä. Nyt oli puhetta, kassan kilinää, koirien haukuntaa yms. Hyvin tytöt keskittyivät eivätkä välittäneet äänistä. Bella pääsi käsittelyyn ekana. Sitä taas aluksi jännitti, mutta kun käsittely aloitetaan se menee heti kyljelleen ja rentoutuu. Silmät vaan lurpsui kiinni tosin takajalat ja häntä aina välillä vapisi... Hassu mummo Mummo oli hyvässä kunnossa. Se on kyllä niin helppo otus kun se liikkuu niin kevyesti eikä riko itseään siitä voisi joku Duudsoni ottaa mallia... Rintarangassa oli pientä jännittyneisyyttä joka johtuu siitä että mummo laittaa itsensä "kasaan" kun alkaa jänskättää kovin eli menee pupu kyyryyn. Muuten mummo on melkein 10-vuotiaaksi hyvässä kunnossa ja saadaan kuulma jatkaa hyvillä mielin vielä aksailua.

Duo oli sitten se suurin murheen kryyni. Se oli pahassa kunnossa En ymmärrä miten se voi olla taas tuossa kunnossa kun välillä se oli jo lähes normaali. Olin jo edellisellä viikolla laittanut mailia Duon keskiviikkoisesta eläinlääkärikäynnistä. Duo ei seiso kunnolla jalat alla ja istuminenkin on vaikeaa. Vääntää vasenta jalkaa ja vaihtaa useasti asentoa. Takajalasta ei löytynyt mitään suurempaa vikaa. Vasen jalka on vahvempi lihaksistoltaan kuin oikea. Johtunee peitsaamisesta?. Lantio ja polvet oli hyvät. Kaikki ongelma oli rintarangassa siellä ei ollut mitään liikkuvuutta ja kyljet oli ihan betonia. Varsinkin oikea puoli oli ihan piukeena. Siinä sitten mietin mitä on sattunut, miten se on voinut kyljen satuttaa niin pahasti?. No putkista se on tullut Hitti-areenalla kuin keilapallo ulos. Käytännössä siis kylkimaassa kaatuneena. En tajua... Pahin vaihtoehtohan tässä on se että muutoksia on sisäelimissä mikä vetää näin ollen nahkan kireäksi. Tilannetta täytyy nyt vaan seurata... Ellei tilanne ala muutaman viikon sisällä paranemaan on Duo pakko laittaa laataksi röntgen kuvia varten ja selvittää onko kasvaimia jossain. Nyt saatiin hoidoksi kaurapussia oikealle kyljelle, runsaasti BOT-takkia (ei olla kauheasti käytetty touko-kesäkuussa), ravilenkit joka toinen päivä ja pituuden keston nosto vähitellen. Muuten Duo saa liikkua normaalisti muiden koirien kanssa mikä helpottaa mua ihan hirveästi. Tosin Duo ei saisi yhtään riehua eikä riekkua. Aksaa Leena ei kieltänyt totaalisesti, mutta kuukausi tulisi ainakin pitää taukoa ja ottaa kevyesti seuraavaan käyntiin (elokuun lopussa). Niin ja sitten Duo joutuu pudottamaan painoaan Aina se mittari on 12kg näyttänyt niin kuin nytkin, mutta kilo kuulma pitäisi saada pois. Tietysti tuo lepokin on taas tehnyt tehtävänsä ja tunnetusti mammalla on hyvät pöperöt On taas sellainen takki auki olo, aina Duosta on huolta ja murhetta... Neuvoja kyllä noudatetaan tarkasti, mutta kyllä mä halaun että Duo saa nauttia elämästään niin kauan kun siinä henki pihisee. Niin se haluaa itsekkin, en mä sitä voi teljetä kaiken kivan ulkopuolelle. Täysillä loppuun asti niin se Duokin haluaa mennä...

Fyra oli taas kova pusuttelemaan Leenaa Sen mielestä Leena on niin kiva täti. Fyraa mä pelkään joka kerta koska se on kova liikkumaan ja riehumaan. Sen riehuminen ei kuitenkaan ole vielä koskaan mennyt "yli" ja sen vuoksi se on paljon helpompi kuin Duo joka revittelee. Mankeroinen oli hyvässä kunnossa. Vasemmalla puolella pientä kireyttä, mutta muuten priima. Hyvä niin Kiitoksia Leenalle koirien huollosta!.

Kotimatka ajettiin sitten hieman eri reittiä takaisin, mutta se taisi olla loppupeleissä aavistuksen nopeampi. Kotona odotti yksi innokas jellonamiäs. Soitin Johannalle ja lähdettiin ex tempore äijä-lenkille Kuuston maisemiin. Voi Lucasta... Se oli niin into piukeena kun se pääsi miesporukassa ulkoilemaan. Pojan mielestä tämä taisi olla Johannan poikien lenkki Se oli tomera samalla tavalla kuin edellisenä päivänä hyppyjumpassa. Koko lenkin se meni edellä kovaa kipittäen. Jacky taisi olla hieman hölmistyneenä kun Fyra eikä muut tytöt tullut lenkille vaan pelkkä pieni miäs. Siinä oli karhulla sulattelemista hetken aikaa. Kiitos Johannalle pitkästä lenkistä!. Eipä olisi vältttämättä muuten tullut lenkkeiltyä Lucaksen kanssa niin pitkää lenkkiä kun tytöt oli levossa.

Illalla ei tehty mitään vaan koirat huili koko illan. Virtaa tuntui riittävän ja ne kanteli sitten leluja pitkin huushollia. Minä pesin tarmokkaana kaikki huushollin ikkunat ja Fyra varasteli pölyhuiskaa sillä välin kun pesin ikkunan välejä. Ompa nyt tuokin homma saatu tehtyä.