Lauantaina kello soi ennen kuutta. Olo oli aikas räkäinen ja tukkoinen, onneksi apteekkilaisella löytyy kaikenlaista droppia kaapeista. Suurin osa kyllä päivänsä menettäneitä Lähdettiin tyttöjen kanssa kohti Janakkalaa hieman ennen puoli kasia. Päivän tarkoituksena oli kisata Bellan & Duon kanssa parin startin verran Piirinmestaruukissa ja sännätä sieltä Tervakoskelle näyttelyyn. Ohjelmaa kerrakseen Kisapaikalle Janakkalaan päästi vartin ylin kasi. Eipä siellä vielä kauheasti ollut väkeä siihen aikaan. Käveltiin rauhassa lämmittelyt ja aloin tutkailemaan päivän ensimmäistä rataa.

Molemmilla päivän radoilla tuomarina toimi Anne Savioja. En muista koska olisin viimeksi ollut Annen radoilla, vuonna 2007?. Agirata vaikutti ihan mukavalta, siellä oli erikoisesti muutama hyppy ja pituus joka mentiin ihan yksinään ns. kulmapituutena. Duo meni luokan ekana koirana ja se oli kuuma Lähdössä se roikkui mun hihassa, yritin sitä kovin saada irti hihasta kun tuomari oli jo siinä vaiheessa antanut lähtöluvan. Duo sinkoili ihan minne sattui. Radalta tuli pituudelta virhe kun palikat tippui. Hyppyytin sen vain kulmassa yli ja mun olisi pitänyt jatkaa matkaa ainakin askeleen verran. Siitä vitonen, sitten seisoteltiin kontakteja ja mutenkin yritin hieman rauhoitella koiraa. Lopputuloksissa tulos oli 5,48 ja sij. 9./20. Bella meni kymmenen koiran jälkeen. Se oli varsin innokas ja eteni mielestäni hyvin. Yksi typerä virhe kolmanneksi vikalla esteellä ja se oli puomi. Tuomarinsihteeri oli merkannut puomin ylösmenon, mutta kuvittelin sen olevan alasmeno?. No kuiteskin radalta femma ja sij. 6./20.

Tyttöjen ratojen välissä kävin hieman ottamassa lämppäreitä Fyran kanssa. Siinä välin joku ehti napata jo meidän BOT-takin vahingossa mukaansa. Hetken aikaa siinä pyörin ja ihmettelin minne meidän takki joutui...

Hyppis oli mun mielestä haastava. Paljon hyppyjä ns. limittäin toisiinsa nähden joka edestä hypäten tai takaakiertäen. Duo otti heti alussa kiellon muurilta kun se oli vinosti, taisin näyttää hieman huonosti. Toinen virhe tuli kepeiltä ja lopulta se otti myös väärän putken pään. Ihan kamalaa menoa Mummo koiran kanssa oli pientä sohlinkia kun mulla oli numero 11 ja numerot piti olla samat mutta hyppiksellä mun numeroksi olikin laitettu 19. No jouduin sitten ilman mitään valmisteluja starttiin. Mummo meni niin hienosti, se oli tosi innokas ja vauhtiakin tuntui olevan. Saatiin radalta nolla, meinasin pyörtyä kun lopputuloksista selvisi että Bella voitti hyppyradan Mummon toinen H-serti eli se olis sitten yhtä vaille hyppyvalio. Kaippa sekin pitäisi jostain hakea tai ainakin yrittää?.

Piirinmestaruuksissa Mummo oli sijalla 2. tuloksella 5 Harmikseni en voinut jäädä palkintojen jakoon sillä mun startit oli 9.00 ja 10.25 ja noin kello 11.45 alkaisi länderit Tervakosken näyttelyssä. Miksi aina silloin on tuplabuukkkaus tai tapahtuu jotain miksi en palkintojen jakoon pääse?.

Itse näyttelypaikalle päästiin mukavasti Aliisan autoa seuraten. Tosin mua hieman jännitti mistä me itsemme löydämme Hienosti Aliisa löysi perille, parkkis oli tuolloin puoli kahdeltatoista ihan jumissa. Saatiin tovi odotella ennen kuin päästiin Kauhealla kiireellä paikalle jätin isot tytöt autoon. Onneksi Johanna oli raahannut ja koonnut mun häkit valmiiksi niin sain vain hakea ne teltalta. Aikataulut oli loppujen lopuksi myöhässä reilusti yli tunnin ja tuntui että ilma kylmeni ja vettä vaan tihkutteli kovemmin.

Mua hieman harmitti koska olin kovalla tohinalla vaihtanut vaatteet ja kävellyt vain 10 minuutin jäähdyttelyn tyttöjen kanssa. Olihan niillä Botit yllä, mutta olisin tuossa vaiheessa ehtinyt kävelemään jo kunnon lenkinkin. Paikalla oli paljon tuttuja joiden kanssa tuli rupateltua pitkä tovi. Etenkin Fyran kasvattaja Merviä oli tosi kiva nähdä. Usein laitellaan viestiä tai soitellaan, mutta kyllä se näkeminen on paljon kivempaa.

Valioluokassa oli kuusi länderi narttua. Fyra esiintyi tosi kivasti ja hyvin. Harmi vaan ettei tämä tuomari (Tapio Eerola) tykännyt yhtään meidän Mankeroisesta. Fyra sai kyllä erin, mutta ei edes sijoittunut kilpailuokassa Siihen päättyi meidän yhdeksän näyttelyn PN-1 putki joka oli samalla myös ROP putki Kyllä tämä näyttelymaailma on mielenkiintoista!.

Kävelin vielä näyttelypaikalla puolen tunnin lenkin tyttöjen kanssa ennen kuin lähdettiin kotiin jossa käveltiin vielä uusi lenkki. Illalla lähti sitten loppu ääni ja nuha paheni. Ei varmaankaan ollut viisasta olla ulkosalla väli 08.15-14.45. Nukkumaan menin jo ennen kymmentä kun tuntui että olin niin rätti.

Sunnuntai aamuna ennen kuutta olo vielä hehkeempi. Päässä jyskytti, ääni ei kulkenut ja räkää tuli ihan kiitettävästi. Douppasin itseni heti 600mg Buranalla, nenäsuihkella ja kurkkutableteilla. Aamulenkin jälkeen otin Fyran mukaani ja suunnattiin Tammelaan Iiriksen ja Nemon luokse. Sieltä matka jatkui kohti Janakkalaa ja Fyran + Nemon toisia aksakisoja kohden. Matkalla satoi vettä kuin Esterin *piip* onneksi kisapaikalla sade loppui aika nopeasti. Saatiin hyvin käveltyä kunnon lämmittelyt ennen kuin päästiin kehän laidalle.

Molemmat mukulat oli ilmoitettu kahdelle radalle joissa tuomarina toimi Allan Mattsson. Uusi tuomarituttavuus minulle mutta tuttu länderiporukoista. Agirata oli mun mielestä tosi mukava Sellainen virtaviivainen jossa oli kuitenkin haastetta. Fyra lähti viidentenä ja se meni tosi mukavasti. Keinun se otti hyvin ja pysytin vielä loppuun erikseen. Aan alastulo oli jo aikas nopea ja kontakti hyvä samaten puomilla. Fyra sai tältä radalta toisen nollansa ja luokkavoittonsa. Mun olo oli aika huikea

Hyppikselle mentiin ilman mitään paineita. Se oli mun mielestä haastava. Suoria putkia ja tiukkoja kääntymisiä sekä vaikeahko keppikulma. Itsekseni mietin jos 9. esteelle (kepit) päästään puhtaasti niin sitten ei ole hätää. Fyra likkui taas tosi hienosti, mun kuviot pysyi hyvin kasassa. Tuntui että Fyra olisi vain liitänyt aitojen ylitse. Saatiin tosi nopea nolla ja tuuletukset oli kyllä sen mukaiset! Taisi kuuluttaja todeta jotain tyyliin: tässä pidettiin ihanneaikaa ihan pilkkana... Fyran etenemisnopeus oli huima 4,48 En ole varmaan ikuna mennyt noin kovaa!. Ehkä siinä sittenkin on vauhtia kun asiat vaan loksahtaa kohdallensa.

Tämä oli meidän kolmas nolla 1-luokasta eli se tiesi ensimmäistä agilitysertiä ja luokkanousua 2-luokkaan En olisi ikuna uskonut että noustaan 2-luokkaan neljällä startilla, musta olis ollut vielä niin kivaa mennä 1-luokan ratoja. Ei me olla vielä valmiita 2-luokkaan...

Fyran päivän ensimmäinen paras hetki taisi olla starttien jälkeen kun se pääsi Nemon kanssa juoksemaan rallia pellolle. Ne  muuten juoksi ja Fyra rallitteli pitkin peltoja ihan hirmuista vauhtia. Vaikea uskoa että se oli juuri hetki sitten mennyt kaksi aksarataa. Kiitos Iirikselle autokyydistä ja toivottavasti päästään taas hetken kuluttua yhteisiin kisoihin

Iltapäivällä oli vuorossa päivän toiseksi paras hetki kun koirat pääsi lenkkeilemään Riihivalkamaan Johannan ja Jackyn kanssa. Meno oli aikamoista -jälleen- Ei niistä aina edes ottanut selvää että kuka jahtaa ketä... On niitä ihana katsella ja hiki tulee pelkästä katselusta Kiitos Johannalle lenkistä sekä tyttöjen palkintoposeista.

Iltasella mun olisi pitäny levätä ja parantaa mun flunssaa mutta mun tanssitunnin (!) joo luit oikein... Aloitin lattareita tanssimaan. Rytmitaju on nolla, mutta se oli ihan sairaan hauskaa. Ehkä mun jalat on kohta tosi ketterät aksaradoilla Mun oli vielä pakko vetää Fyran ja Bellan & Duon kanssa erikseen ravilenkit. Tehtiin vaan puolituntiset ja flexeillä. Mä en juossut vaan rauhassa kävelin ja pakotin koirat raville.


©  Johanna Kuusi

 Mun Manki & Mummo

Fyra tuore 2-luokkalainen kahdella 0-voitolla ja Bellalle 0-voitto hyppyradalta & H-Serti sekä Etelä-Hämeen Piirinmestaruus sij. 2.