Lauantai aamuna kello soi hieman ennen puoli kuutta. Mahassa oli varmasti ainakin tuhat perhosta leijailemassa. Hieman puoli seitsemän jälkeen lähdettiin Fyran kanssa kohti Riihimäkeä, matkalla poimittiin Päivi kyytiin Katjan luota. Matka jatkui kohti satamaa.

Satamassa me oltiin hyvissä ajoin. Siellä meidän jengiin liittyi bichon Frisee Luna (Fin & Se & Rus Mva, BaltW-06, BaltJW-06 & NevskyW-07 Sugerin Diva Dancerina). Päivi lähti siis tällä kertaa mukaan ilman omia poikia ja lainakoiran kanssa Laivamatka meni nopeasti 2 tuntia kesti matka Tallinnaan Superstarilla. Me tietysti syötiin melkein koko matka ja tietty myös ostettiin syötävää ajomatkalle

Mua oltiin alunperin varoiteltu Tallinnan liikenteestä ja siitä kuinka sieltä kestää ajaa pois. No meillä oli todella helppoa, eikä mua kauheasti kauhistuttanut vilkas liikenne. Mulla oli hyvä navigaattori sekä kartturi vieressä. Olihan meillä myös paperiversiot reiteistä (hotelleista ja näyttelypaikoista) varmuuden vuoksi. Eka matka navigaattorin kanssa niin en oikein luottanut siihen

Pysähdyttiin kerran ennen Latvian rajaa, pienellä huoltsikalla. Ihan vain sen verran että koirat sai pissiä ja jaloitella. Isompi kahvitauko pidettiin Viron-Latvian rajalla jossa koiria kävellytettiin enemmän.

 

Maisemat oli kyllä tosi kauniita. Ihanasti päivä kirkastui ja aurinko alkoi paistamaan mitä lähemmäs Riikaa päästiin. Suomessa ja Virossa päivä tuntui kovin harmaalta ja suhjuiselta. Hieman ennen Riikaa huomasin että kohta mennään hieman isompaan kaupunkiin kuin Helsinkiin. Liikenne oli huomattavasti vilkkaampaa, mutta siellä me mentiin kuin kalat meressä Löydettiin yksi iso ostoskeskus jonne mentiin shoppailemaan hetkeksi. Käytiin pari kauppaa ja tuhlattiin jo siinä vaiheessa niin paljon rahaa että todettiin että on parempi lähteä äkkiä pois...

Hotellille päästiin hieman ennen seitsemää. Paikka oli ihan sama missä me oltiin vuosi sittenkin Latviassa. Hyvä aidattu ja valvottu parkkis sekä kivan pieni hotelli sopu hinnalla. Fyra käveli heti vanhan hotellioven taakse kökkimään mutta tällä kertaa se ei ollut meidän huone vaan se oli ylimmässä kerroksessa. Käytettiin koirat pitkällä kävelyllä ja sen jälkeen me mentiin Päivin kanssa syömään alakertaan. Siellä tuli syötyä ihan samaa ruokaa kuin vuosi sitten Miten niin tapoihin orjiintunut?. Kanapastaa kermakastikkeella ja tuoreilla tomaateilla ja jälkkäriksi lättyjä lämpimällä suklaakastikkeella ja sorbetjäätelöllä. Sairaan hyvää, edelleenkin Ruuan jälkeen pienelle kävelylle ja sen jälkeen oli kiva mennä mahan viereen pötköttämään. Ihan täynnä...

Sunnuntai aamuna saatiin nukkua pitkään kun molempien koirien kehät oli vasta myöhään iltapäivällä. Käytiin pitkällä kävelyllä ja aamupalalla. Pieniä kommelluksiakin sattui, mutta ei niistä enempää täällä blogissa. Voin sanoa vain, että sukat on hyvä keksintö kaikkeen

Hotellilta lähdettiin ajelemaan vanhaan kaupunkiin. Sitä tulikin sitten ajettua ristiinrastiin Matkaopas yritti kovin löytää parkkipaikkaa huonoin tuloksin. Yrityksen puutetta ei ainakaan puuttunut. Mun mielestä bussiasema olisi ollut just hyvä paikka.... Näyttelypaikalle saavuttiin pari tuntia ennen bichon kehää. Parkkipaikka oli vanha tuttu josta käveltiin näyttelypaikalle. Itse paikka oli sama kuin viimeksi ja siellä oli paljon ihmisiä sekä kova kuulutus. Kaikilta koirilta katsottiin mikrosirut minkä vuoksi jonot oli aikamoiset ja sisäänmeno ihan tukossa.

 

Luna pääsi kehään meidän koirista ensimmäisenä. Bichoneita oli kolme kappaletta näyttelyssä Liettualaisella naisella. Niin siinä sitten kävi että Luna voitti nartut ja oli lopulta VSP. Lunasta tuli Kansainvälinen Muotovalio, Latvian Muotovalio sekä Baltianvoittaja Hieno aloitus meidän teamille!.

Fyran kehää saatiin odotella lähemmäs pari tuntia. Sillä välin kierreltiin kojuja jännitettiin sekä vaihdettiin leiripaikkaa lähemmäs Fyran kehää.

 

Fyralla oli tuomarina Laurent Heinesche. Sama tuomari joka tuomaroitsi vuosi sitten Turun KV-näyttelyssä jossa Fyra oli ROP. Hieman jännitti miten Fyra on vuodessa muuttunut tykkää tämä tuomari Fyrasta enään ollenkaan. Laurent vaikutti tiukalta mitä seurasin villakoira kehää. Ei antanut eriä helpolla edes valioluokassa vaan heiti pihalle kakkosella ja sileillä ykkösillä.

Fyran vuoro tuli päivän vikana rotuna. Se tallusteli tosi nätisti kehään ja esiintyi muutenkin mallikkaasti. Pöydällä tuomari kysyi ollaanko me Suomesta ja puhui kuinka siellä oli ollut paljon ländereitä näyttelyssä. Hieman nauratti kun tuomari kysyi pureeko tämä nätti tyttö häntä sormille? No ei pure...

Tuomari piti edelleenkin Fyrasta ja Fyra sai kaiken mitä se halusi eli Sertin ja Cacibin sekä oli myös ROP. Näin ollen Fyrasta tuli Latvian Muotovalio sekä Baltianvoittaja

Kehän jälkeen lähdettiin kävelylle. Me jouduttiin jäämään myös kehään sillä valioruusukkeet ja diplomit oli näyttelypaikalta loppu ja niitä tulisi lisää BIS-kehän jälkeen. No hyvää harjoittelua se olisi joka tapauksessa. Käytiin kaupungilla pitkällä kävelyllä ja palattiin tunnin kuluttua takaisin kun ryhmät olivat jo alkaneet.

9 Ryhmän otti se sama Liettulainen nainen joka oli Lunan tuomarina. Mua niin nauratti sen käytös jokaisen eteen se kyykistyi lepertelemaan. Fyra meni sen luokse ihan innoissaan Meitä se likkuttanut yhtään *ylläri*. Isoon kehään kuulutettiin Latviaksi ja Enkuksi sen verran ymmärsin että mainitsivat länderin erikseen harvinaisena rotuna. Fyra sai mennä isoon kehään heti ekana ja meidän perässä tuli ne villakoirat... Tuomareiden kohdalla kuulin kommentin: mikä tuo on?. Pihalle me sieltä lennettiin nopeasti, mutta saatiin hyvää treeniä. Fyra esiintyi vielä paremmin kuin omassa kehässä sen häntä oli koko ajan ylhäällä tapissa.

Kehän jälkeen haettiin diplomit ja ruusukkeet. Toimistotäti oli niin ihmeissään rodusta kun Päivi sen tosituksen haki että tuli vielä ovelta kurkkaamaan miltä kromfohrländer näyttää

Kotimatkalle kohti Tallinnaa lähdettiin puoli seitsemän jälkeen ja pimeässä saatiin ajaa koko matka. Pari kertaa pysähdyttiin tuhlaamaan loputkin rahat... Ja taidettiin ottaa kunnon sokerihumalat???. Loppumatkasta puolen yön jälkeen iski totaalinen väsymys, mutta päästiin perille hotelliin. Hotelli oli hieno Casino. Vastaanotossa kysyttiin mennäänkö pelaamaan?. No ei menty eikä varmasti myöskään näytetty siltä Kävelyt läheisessä puistossa ja kello puoli kaksi päästiin nukkumaan. Yllärinä oli se että saatiin hotelli puoleen hintaan kun tultiin kello 24 jälkeen???. No ei haitannut meitä... Eipä me siellä sitten nukuttu kuin 4 tuntia ja kello soi aamulla puoli kuusi... Ei päästy aamiaiselle edes ja koiramaksusta otettiin 30€/koira 10€ sijaan... Hieman hermostuin, mutta en ehtinyt jäämään asiaa selvittämään. Jätin kyllä kaikki yhteystietoni sinne ja maanantaina oli tullut postia että hyvittävät 50€. Olishan se ollut hieman hassua jos hotelli ihmisiltä 25€ kahdelta ja 60€ kaksi koiraa???. En usko ennen kuin saan rahat tilille. Onneksi kuitit on tallessa.

Laiva lähti puoli kahdeksan kotiin ja me mentiin hyvissä ajoin terminaaliin. Laivassa käytiin aamupalalla ja tuhlattiin loputkin vähät rahat... Laiva myöhästyi loppupeleissä yli vartin ja kaskummaa kun meidän autojonoon ei eka kuski saapunut ajoisa. Mulle meinasi jo tuskahiki tulla kun pohdin millä me päästään siitä kaarteen motista pois... Päivi ja Luna jätettiin Riihimäelle ja minä jatkoin matkaa Forssaan. Nopeasti Fyra kotiin ja reippaana puolilta päivin töihin

Itse reissu meni kaiken kaikkiaan hyvin. Olin positiivisesti yllättynyt Latvian liikenteestä. Ihmiset antavat tilaa ja ohittavat nätisti mikä annat tilaa. Kerran navigaattori eksyi, mutta muuten me pärjätttiin oikein hyvin. Sellaiset melkein 1000km tuli ajeltua ja Helsingin liikenne tuntui maanantai aamuna todella helpolta ja rauhalliselta... Fyra oli helppo matkaseura ja Luna-lainakoira oli myös tosi lungi kaveri. Mikäs tuollaisten koirien kanssa matkustaa kun eivät stressaa mistään

LT MVA & BALTW-10 Fyra

Kiitos Päiville hulvattomasta matkaseurasta, viikonloppuna tuli naurettua koko seuraavan vuoden edestä. Otetaan taas joskus uusiksi ja sitten sulla on omat pojat mukana

Kuvat © Päivi Hettula