Tiistaina mulla oli poikkeuksellisesti vapaa keskellä päivystysviikkoa. Olisi muuten tullut liian pitkät työputket. Aamulla nukuttiin hieman pidempään ja lähdettiin koirien kanssa pitkälle lenkille. Samalla hengenvedolla käytiin hieman mäkikävelemässä, kivaa kun ei ollut mihinkään kiire Päivällä puuhailtiin veljenpojan Eemelin (4v.) kanssa. Eemeli oli ensin lääkäri ja sitten eläinlääkäri joten se tutki perusteellisesti Fyran ja pintapuolisesti myös muut koirat. Katsottiin suuhun, mitattiin verenpaine, kuunneltiin keuhkot, katsottiin refleksit, tarkistettiin korvat ja lopuksi leikattiin häntä poikki?. Fyra oli ketaraat oikoisena koko toimituksen ajan, täytyy sanoa että sille on tullut poikien ansiosta  lehmänhermot... Onko hieman kätevää kun "tohtori" tutkii samalla sekä ihmiset ja eläimet?. Miksi oikeasti ei ole niin?

Iltapäivällä reippailin vielä ravilenkit tyttöjen kanssa ennen kuin lähdettiin Johannan ja poikien kanssa Saareen kävelylle. Olin positiivisesti yllättynyt ettei siellä ollut niin mutaista ja likaista kun olin luullut. Melkein turhaan oli koirilla sadetakit yllä. Koirat piti omaa kivaa, isot tytöt lähinnä keskittyi mullan syömiseen Mummo teki kuoppia joista ne sitten söivät herkkuateriaa (puhdasta multaa ja oksia) yhdessä Duon kanssa. Nämä oli vain heille kahdelle, muut saivat kyytiä jos yritivät tulla samalle aterialle. Fyralla & Jackyllä oli oma kivaa. Rauhassa saatiin yli tunti kävellä ja sinä aikana alkoi hämärtymään. Ainoastaan nuotiolla oli yksi perhe paistamassa makkaraa. Kiitos kavereille tiistain kävelystä!.

Illalla Lucas oli outo kun tulin Pumpista. Ei tullut vastaan eikä noussut häntä. Annoin puolikkaan Rimadylin ja jätin sen porukoille huilimaan. Keskiviikkona menin innoissani kotiin, odotin äijän kirmaavan vastaan mutta ei... Se oli edelleenkin apea ja vetäytynyt. Ei maistunut herkut eikä tyttöjäkään tultu tervehtimään. Soitin luottoeläinlääkärille ja saatiin vielä tunnin päästä aika. Jotain hyötyä siitä että on samaa lekuria käytetty yli 15 vuotta. Jukka otti meidät ruokatauollansa. Äijä tutkittiin perusteellisesti, ensin epäilynä oli miestenvaivat ja anaalit. Niissä ei mitään vikaa, sen jälkeen ultraus ja sielläkin kaikki kunnossa. Valtava turvotus vatsanseudulla. Korvat hieman punoitti samaten pippelin pää. Kuumettakaan ei ollut. Suurinepäily on jumiutunut selkä eli niitä vanhoja vaivoja (amstaffin hyökkäyksestä). Otettiin vielä verikokeetkin ja niiden tulokset saadaan sitten huomenna jospa sieltä näkyisi jotain. Kurjaa kun näkee ettei toinen ole kunnossa eikä osaa auttaa 

Maanantain vetämätön olo selvisi tänään (keskiviikkona) aamulla. Mulle iski kaamea flunssa... Tiistain pumppi ei varmaan ollut hyvä idea, mutta silloin kaikki oli vielä kunnossa. Nenä vuotaa ja kurkku on kipeänä, nyt pitäisi levätä koska sunnuntaina pitäisi juosta 6 starttia sekä töissäkin pitäisi olla... Ärsyttävää tällänen räkätauti kun vie hetkessä kaikki voimat.