Maanantaina mulla oli vapaata. Oli kivaa nukkua normaalia pidempään ja lähteä sen jälkeen aamulenkille. Käytiin tyttöjen kanssa mäkikävelemässä läheisessä mäessä. Taidettiin nelisen kertaa kivuta mäkeä ylös. Mäkikävelyjen jälkeen oli vuorossa Loten kanssa ohjelmaa. Käytiin eka Stepissä ja sen jälkeen sovittiin treffit Eerikkilään Otin koko revohkan mukaan Lucas mukaanlukien. Poika vaikutti neljän päivän levon jälkeen (+kipulääkkeen) niin pirteältä että sekin pääsi mukaan. Lotella oli molemmat paplarit mukana. Meitin viime syksyn lenkkipolut oli vaihtunut laduiksi joten lähdettiin järven jäälle käveleen. Oli ihan sairaan kaunista!. Aurinko ihan häikäisi ja lämmitti mukavasti  Ajankulua ei meinannut edes huomata, puolitoista tuntia meni ihan hujauksessa. Mun alkoi tehdä mieli jopa hiihtämään. Täytyy varmaan sekin kokeilla talvilomalla pulkkailun lisäksi Daniel oli hieman hurmoksessa Fyrasta. Perämies oli koko lenkin ajan omalla paikallaan (nenä kiinni Fyran pyllyssä). Fyra kainosti istahti välillillä kun ihailija häiritsi. Hassu otus... Lenkin jälkeen käytiin perinteisesti kahvilassa kahvilla ja duunatulla laskiaispullalla. Kiitos Lotelle ja paplareille kivasta päivästä!.

Illalla oli vuorossa pitkästä aikaan maneesiaksat. Meillä oli jäänyt kaksi kertaa pakkasten vuoksi väliin ja kerran mun kuumeen vuoksi. Sen kyllä huomasi että koirat ei ole paljoa kuukauden aikana aksanneet. Meno jokaisen koiran kohdalla hieman villiä Johanna oli tällä kertaa radantuonti vuorossa ja se näytti allaolevalta. Rata oli muuten kuvanmukainen paitsi 11. muuri oli hyppy ja 13. hyppy jätettiin kokonaan pois. 12. pituudelta mentiin uudelleen kepeille ja sieltä pystyi jatkamaan rataa vielä muutaman esteen verran.

Fyra otti ilman rimoja radan lauantaisen Kotin käsittelyn vuoksi. Otettiin muutenkin hieman kevyemmin höntsäillen. Musta kyllä tuntuu, että me höntsäillään aina Fyran kanssa Ihan sama pääasia että on kivaa!. Mankeroinen oli superpätevä pikku otus. Se meni radan aluksi pätkissä ja erilaisilla kuvioilla eikä se tehnyt virheitä ollenkaan. Erityisen tyytyväinen olin 11. hypyn käännöksestä 12. pituudelle, ihan sairaan pieni kaarros. Samaten kepit onnistui hyvin sen jälkeen niin että olin vasemmalla puolella. Kunnon terapiaa aksaa.

Bella & Duo sen sijaan... Parivaljakolla oli tainnut hieman levitä jauhot pussista. Otettiin rataa parissa erässä molempien kanssa. Duo ja Bella oli muuten hyviä, mutta molemmat olivat päättäneet että 13. keppejä ei tarvitse suorittaa loppuun asti... Pääsee nopeammin seuraavalle esteelle ja saa mennä enemmän esteitä omalla reeniajalla *huoh* Mummo kopautti päänsä suoraan 2. keppiin. En ymmärrä miten se sillain sähelsi?. Pari hernettä taisi erota toisistaan koska sen jälkeen Mummo vinkui koko ajan kun se pujotteli On se joskus aikaisemminkin ollut niin innoissaan, mutta yleensä ulkokentällä. Nyt tämä ilmiö tuli maneesillakin.  Kiitos treenikamuille treeneistä!.

Keskiviikkona oli pakko päästä heti aamutuimaan ennen töihin menoa Hunnarille koirien kanssa. Kaunis auringonpaiste ja lämmin ilma. Saatiin Tolppa seurauksi. Ensin tehtiin perinteiset mäkikävellyt pari kertaa ja sen jälkeen lähdettiin lenkille. Oikein harmitti kun piti vielä mennä töihin päivystämään kun olisi voinut pidempäänkin olla ulkona. Tosin oli hyvä mieli kun oli saanut nauttia auringosta aamupäivällä. Illalla töiden jälkeen tein vielä kahdessa erässä pienet ravilenkit tyttöjen kanssa. Kyllä huomaa, että pakkasten häivyttyä koirien ravikin näyttää ihan erilaiselta nolla ilmassa kuin -15 asteen pakkasessa.

Torstaina reippailtiin heti töiden jälkeen Johannan ja Jackyn kanssa Elonkiertoon lenkille. Tuntuu niin kivalta kun arki-iltaisinkin alkaa olemaan valoisaa jo lähemmäs puoli seiskaan asti. Ihana kevät Mulla oli koko lössi mukana ja meno sen mukaista. Lucas kukkoili hieman Jackylle kun ei ollut karhua nähnyt hetkeen. Taisi pienen miehen egoa nostaa myös se, että Rico-pappa ei ollut mukana niin Lucas oli isoin kingi (ainakin omasta mielestä). Hyvin ehdittiin tekemään tunnin lenkki ennen porukka tokoa. Tällä kertaa jopa minä eksyin koirieni kanssa pitkän tauon jälkene tokotreeneihin. Kai se kevät alkaa nostamaan päätänsä kun meikäläistäkin alkaa tokoilut kiinnostamaan.

Tokotreeneissä oli ihan kivasti porukkaa. Me aloitettiin hyvin kevyesti. Fyra oli ihan intoa täynnä. Se oli pätevä pikku otus. Otettiin seuraamista pätkissä, luoksetuloa, maahanmenoa sekä temppuilua ja paljon leikkimistä. Olin kyllä niin tyytväinen ettei Fyra ottanut häiriötä ollenkaan vaan halusi koko ajan tehdä hommia. Vielä kun tuo lumen saisi pois niin paikallaolokin helpottuisi... Lucaskin pääsi vielä lopuksi hieman leikkimään ja puuhastelemaan. Äijä oli niin reteenä Fyran pinkin flamengon kanssa... Se oli jo niin onnellinen kun lähdettin porukoilta lenkille. Tytöt tajusi heti makkarapussista että jotain erikoista tapahtuu. Sitten kun Lucas tajusi että hän pääsee kanssa mukaan. Poika sai ison jellonahepulin pihalla. Jellonahepuli on sellainen asia minkä ymmärtää vain leijonan omistaja. No siellä se meni pitkin pihamaata, pylly lähes maata viistäen saparo suorana. Kiva päivä, näitä lisää