Maanantaina tein työpäivän päätteeksi tyttöjen kanssa ravilenkit. Menin kahdessa erässä noin 45 minuutin ravilenkin. Fyra yksin ja Bella & Duo yhdessä. Ravailujen jälkeen meillä oli vuorossa dogitiimin toko. Oltiin hetken aikaa Fyran kanssa ihan kaksistaan ennen kuin kultainennoutaja Onni saapui sovitusti hieman myöhässä treeneihin. Tällä kertaa me katsottiin Anun kanssa liikkeestä seisomista. Anu käskytti ja otettiin pariin otteeseen lopuksi kisanomaisesti. Pysähtyi hyvin seisomaan joka kerta, ei ongelmaa. Lisäksi katsottiin hieman laatikkoseuraamista, koska mun käännökset varsinkin vasemmalle on aika kamalia Tehtiin ihan namilla imuttamalla ja treenailin myös ilman koiraa samaa laatikkoa. Seuraamisessa mun pitäisi nyt miettiä mun käsiä. Liikkuuko molemmat vähän vai paljon?. Tällä hetkellä varon vasenta kättä ja oikea liikkuu. Pitää tehdä myös oikealla pienempää liikettä.

Lopuksi katsottiin myös merkkiä ja ohjatun suuntia. Merkin Fyra osaa tosi hyvin. Se pysähtyy sinne hyvin. Mun pitää nyt vaan pidentää omaa matkaa. Lisäksi voin tehdä samaan yhteyteen myös -> merkki -> kutsua ja peruuttaa taaksepäin. Avustaa vierelle -> seuraa -> perusasento ja siitä uudelleen merkille. Näin saa hieman vaihtelua treeniin ja mielenkiintoa. Ohjatun suuntia otettiin oikealle ja vasemmalle. Näitä ei olla tehty pitkään aikaa, mutta hyvin Fyra muisti!. Tässäkin kasvatetaan nyt välimatkaa (10 metriä) ja siirretään koko ajan kuppeja taaksepäin (5m). Meitin treenit meni omasta mielestä tosi hyvin. Mun asenteen pitää olla vain oikea. Kiitos Anu

Tiistaina mulla oli vapaata. Aamulla mentiin tekemään pitkä lenkki ja mäkikävelyt läheiseen soramonttuun. Tehtiin takapiha aksaa keppien kanssa. Sain kaikilla tytöillä tosi hyvä asennekepit, hetsausta ja vauhtia. Toimi tosi hyvin. Lucaskin kävi hieman muistelemassa keppien suoritusta ja olin yllättynyt että se osasi. Se varmaan treenaa salaa takapihalla... Päivällä hoitelin omia asioita ja iltapäivällä tavattiin Lotte ja perhoset Pukon kentällä. Käytiin ensin koko revohkan kanssa hieman kävelyllä ja sen jälkeen väännettiin pieni aksarata kentälle. Kauheasti ei pystynyt ottamaan kun kentälle paistoi täydeltä taivaalta aurinko ja lämpötila oli varmaan +25 astetta. Pitkästä aikaan kun ei ole moiseen tottunut niin se tuntui aika raskaalta. Tehtiin pieniä eläinkokeiluja kun Lotte kokeili Fyraa ja minä Danielia. Daniel tuntui ihan omalta, ehkä se johtuu siitä että Elina sanoi Danielin vastaavan medi-koiraa ohjaukseltaan. Lopuksi tehtiin vielä jäähdyttelylenkki ja koirat innostui juoksemaan keskenään Kiitos Lotte ja perhoset!.

Illalla kävin vielä kentällä tokoilemassa porukalla tai ei meitä ollut paikalla kuin Minä, Johanna ja Siru. Otettiin paikallamakuu niin että Fyra oli keskellä. Oli tosi hyvin ja rauhallisesti Ehkä se tästä alkaa sujumaan pikku hiljaa. Lisäksi otin liikkeestä maahanmenoa, palkkasin luoksetuloon siirrosta, luoksetulo ja liikkeestä seisomisen. Lopuksi vielä hyppyä ja meinasi taas varastaa sinne. Pidensin matkaa ja oli parempi. Pitää vaan käskyttää kunnolla ja reippaasti.

Keskiviikkona oli sitten omat aksatreenit kentällä. Johanna oli hommannut meille radan. Siinä oli pari eri versiota, mutta mun mielestä se 1-luokankin rata oli sellaista vääntöä että se riitti meille... Rata koostui 20 esteestä ja saatiin tehdä persjättöä, twistiä, jaakotusta... Kaikkea kivaa. Oli kyllä tosi kivat treenit tykkäsin paljon. Mulla oli vielä niin hyvin asiat, että sain aina huilia yhden koiran verran tyttöjen välissä. Kaikki tytöt sai tehtyä radan muutaman kerran nollana läpi.

Torstaina meillä oli vuorossa Lotta Vuorelan aksatunti. Lotta tulee kouluttamaan meidän seuralle kerran kuussa noin kolme kertaa. Tosi kivaa kun saa jonkun joka katsoo rataa ja neuvoo. Jokaisella ryhmällä oli tunti aikaa ryhmässä oli kolme koiraa. Mulla oli samassa ryhmässä Duo ja Fyra. Ilma oli ihan järkyttävän hikinen ja kostea. Tuntui että olisi sulanut kentälle, onneksi me oltiin vasta kuuden ryhmässä treenaamassa. Tutustuttiin rataan joka oli 25 estettä pitkä. Se oli mun mielestä ihan kiva jossa oli pientä vääntöä, ei ollenkaan liian vaikea tai paha. Duo sai tehtyä heti radan nollana läpi. Sen jälkeen hiottiin joitakin kohtia paremmaksi ja kokeiltiin eri tyylejä. Duo teki tosi hyvin töitä, lämmin ilma vaan teki sen että alkoi aika nopeasti hyytymään. Sen verran lämmin oli, että Duo joi heti ison kupin vettä ja roikotti kieltä melkein maassa. Fyra pääsi ryhmän kolmantena koirana radalla. Tykkäsin sen tekemisen halusta, se on nyt parantuut tosi paljon!. Tehtiin rata nollana 17 esteelle asti, siinä kohtaa hieman muljautin pehmeässä hiekassa nilkkaani ja välistäveto meni hieman pitkäksi. Fyra otti sen takaakiertona. Fyran kanssa kokeiltiin myös eri kuvioita ja treenattiin niitä välistä vetoja niin että palkkasin lelulla väliin. Fyra ei oikein malta tehdä niitä kunnolla vaan posattaa sinne minne kuono näyttää. Ollaan kyllä aika vähän niitä tehty muutenkin. Mun mielestä oli mielenkiintoista huomata kuinka kovaa Fyra kulkee jos sen vaan saa oikeaan vireeseen. Lotta sanoi heti, että Fyra on nopeampi kuin Duo se liikkuu huomattavasti pidemmällä askeleelle ja sitä pitäisi enemmän hyödyntää. Olen tätä itsekkin pohtinut muutamassa vikassa kisassa, pitäisi nyt vaan muistaa se jatkossakin... Kun me saatiin omat treenit päätökseen alkoi tihkumaan vettä, jotenkin sellaista odotti niin painostavan ilman jälkeen. Käytiin Ullan ja norwichi Sakun kanssa pienellä jäähdyttelyllä. Kotona tehtiin vielä pidempi lenkki ja sen aikana alkoi ukkostamaan. Onneksi ei pahemmin salamoinut ainoastaan jyrisi. Olin tyytyväinen kun Mummo koira ei reagoinut siihen mitenkään