Viikonloppu meni jälleen sutjaakkaasti ohitse. Perjantaina oli koirilla huilipäivä, mitä nyt hieman käytiin aamusella mäkikävelemässä. Lauantaina olin töissä, mutta tein vielä iltasella tyttöjen kanssa reippaat ravilenkit. Illemmalla käytiin vielä hieman tokoilemassa Jokioisilla Minnan ja koirien kanssa. Fyra teki puunkiertoja josta perusasentoa sivulle. Lisäksi tehtiin ruutua lelupalkalla ja lopulta uskalsin kokeilla myös ruutun lähettämistä merkin kautta ja Fyra osasi Pitäisi vissiin useammin kokeilla mitä se oikeasti osaa eikä junnata niitä samoja treenejä päivästä toiseen... Minna myöskin käskytti meitä seuraamisessa, maahanmenossa, luoksetulossa ja seisomisessa. Saatiin hyviä vinkkejä: kävelyn pitää olla seuraamisessa reipasta muuten vire laskee. Maahanmenossa mun käsi ei saa olla nyrkissä, koska muuten seuraa vain kättä. Seisominen onnistui hyvin. Lopuksi paikallamakuu Rokan vierellä n. 3 minuuttia. Lucas pääsi myös paikallamakuuseen Uunon viereen. Olivat aika hauskannäköinen pari Kiitos Minnalle hyvistä vinkeistä ja treeniseurasta, juoruilusta puhumattakaan!.

Sunnuntaina lähdettiin aamupäivällä koko klaanin kanssa kohti Helsinkiä. Mulla oli kaikki tytöt ilmoitettuna kisoihin ja Lucas pääsi kisamaskotin tärkeässä roolissa mukaan. Alunperin meillä piti olla tuomarina Salme Mujunen tai Kati Wala, mutta jossain vaiheessa se olikin sitten muuttunut Anne Huittiseksi. Kisapaikalle löydettiin hyvin ja sain jopa auton hyvään parkkiin (kiitos Johannalle ja Lotelle vinkistä!) ettei mun tarvinnut kantaa häkkejä kentälle. Kisapaikka oli hyvä ja lähistöllä hyvät lenkkimaastot. Ilma oli aika erikoinen, hikisen lämmin ja jossain vaiheessa alkoi hieman tihkuttamaan vettä.

Olin kokeeksi ilmoittanut Fyran kahteen agilitystarttiin ja yhdelle hypärille eli ensimmäistä kertaa kolme rataa samanpäivän aikana. Bella ja Duo oli ainoastaan kahdella radalla: agility ja hypäri. Joten hypärillä mulla oli 3 koiraa radalla. Haastetta toi hieman se, että kisaajia oli aika vähän joten mun koirilla oli väliä vain 5 koiraa... No tulipa tuokin juokseminen kokeiltua

Jostain kummansyystä en muista kauhean hyvin rataprofiileja, mutta ensimmäinen rata näytti täältä. Mulla oli tällä radalla Fyra ja Duo. Fyra starttasi luokan ensimmäisenä joten se oli koko rataantutustumisen ajan kiinni kentän aidassa. Keräsi muuten tosi hyvin kierroksia Otin 2. putken takaa vastaan ja Fyra kulki tosi kivasti, hieman sille tuli kaarteita mm. keinulle (nro. 6.) menosta mutta muuten se meni todella hyvällä draivilla. Rata sujui todella hyvin esteelle nro. 12. asti joka oli aa. Sieltä me sitten saatiin vitonen... En tiedä oliko se ylösmenolta vai alasmenolta?. Jotenkin se alasmeno kontakti virhe tuntuu aika kummalliselta, mutta anyway radalta vitonen ja sillä sipuli!. Sijoitus olli femmalla 4./13. Duon kanssa tein radan ihan samalla tavalla. Jätin kauas ensimmäisen hypyn taakse, mutta jostain kumman syystä sillä sekosi askel (ponnisti kaukaa) tai tuli kova kiire ja se tiputti ensimmäisen riman. Oikeastaan se läsähti suoraan sen päälle. Mulla meni hieman pasmat sekaisin siitä, toinen virhe taisi tulla keinun jälkeiseltä putkeen menolta (este 7.) kun Duo vaan kysyi (+haukkui) eikä irronnut sinne. Rata päättyi hyllyksi 17. hypyllä kun mun käsi nousi taivaaseen ja Duo otti kiellon hypyltä. En korjannut vaan mentiin suoraan maaliin.

B-agilityradalla mulla oli jälleen Fyra aidassa kiinni tutustumisen ajan. Tosin tutustumisen jälkeen muistin, että mulla olikin tällä radalla kaverina Fyra ja Bella eikä Duo... Olin kokonaan suunnitellut radan Fyran ja Duon mukaan. Unohdin koko Bellan. Rataprofiili löytyy tästä. Mulla oli edellisen radan jäljiltä kauheat aggressiot päällä, mua harmitti ja suorastaan vitutti se Fyran edellisen radan vitonen. Päätin mennä niin kovaa kun pystyn ja näytän närhen munat!. Fyra oli ilmeisesti samassa mielentilassa sillä kyseinen agirata oli ehkä meidän parhaimpia ratoja -ikinä!-.  Minä mennä viiletin minkä ehdin ja Fyra pinkoi mukana. 5. esteelle tein takaaleikkauksen jonka vuoksi Fyra teki hieman kaarretta kepeille. Rata sujui todella hyvin ja Fyralla oli sitä draivia  Radalta saatiin nolla ja siinä vaiheessa olin todella tyytyväinen!. Mielessäni mietin ainoastaan, että kyllä se ainakin ihanneaikaan riitti joka oli laskettu etenemän 3,5 m/s mukaan. Bella oli pätevä mummokoira, se oli hyvin tohkeissaan radalle menosta. Mua ihan huvitti miten se pomppi & hyppi sekä kiskoi lelua. Välillä sen piti aina hieman pussailla mua. Hassu mummo Bellan rata sujui varsin mallikkaasti. Bella otti jopa todella hyvän puomin alastulon sekä keinun. Harmillisesti mun 14. hypyn vastaanotto jäi vajaaksi ja mummo meni siitä ohitse. En korjannut virhettä vaan jatkettiin maaliin normaalisti. Nolla muuttui hyllyksi, mutta Bella teki todella hienon irtoamisen muurille (17.) Mun piti ohjata Bella suoraan aalta putkeen, mutta Bella luki rataa oikein ja irtosi hienosti esteelle.

Lähdettiin pienelle kävelylle koko revohkan kanssa ja kävin katsomassa seinältä tuloksia. Ihan tuli kylmät väreet iholle kun katsoin Fyran voittaneen B-radan! Meidän toinen agilityserti!. Ihan huikea fiilis, piti ihan pari kertaa katsoa taululle että pitääkö se todella paikkaansa. Fyran etenemä oli hyvä 4,14 m/s ja se oli luokan parasaika, sekä selvä voitto. Huisia! Nyt sitten odotellaan ensi vuoden toukokuulle, Ava-aika umpetuu 23.5.12 eipä sillä tittelillä ole mikään kiire... Ilmeisesti me haetaan sitä viimeistä sertiä sitten seuraavat viisi vuotta

Vikalle hyppyradalle mun oli vaikea keskittyä. Jalat toimi hyvin sekä pää, mutta jotenkin tuntui että en saanut selvää ohjauskuviota päähäni. Hyppyrata oli vauhdikas ja sieltä löytyi irtoavalle koiralle paljon ansoja. Tässä luokassa mulla oli sitten kaikki kolme tyttöä mukana kisassa. Fyra nökötti jälleen aidassa kiinni tutustumisen ajan. Ilmeisesti tämä menetelmä toimii Mankille hyvin. Sain alun onnistumaan mistä olin tosi tyytyväinen, irrotin Fyran kaukaa putkeen (4.) jotta ehdin 5. hypyn taakse vastaanottamaan. Fyra sitten pinkaisi putkesta suoraan muurille, irtosi todella komeasti. En pystynyt tekemään mitään. Jatkettiin rata kuitenkin loppuun asti vauhdikkaasti. Duo starttasi viiden koiran päästä ja mulla oli hieman kiire. Duo teki sitten samat kuin Fyra. Nyt irroitin ja yritin huutaa sekä kutsua Duoa kovemmin, mutta vauhti vei senkin suoraan muurille Vikana radalle pääsi Bella. Bella ei meinannut pysyä ollenkaan lähdössä vaan hiippaili eteenpäin. Sain sen kuitenkin törkättyä oikealle puolelle 2. hyppyä ja huusin kitarisat punaisena koko putken ajan. Bella suuntasi muurille, mutta viime hetkessä se kääntyi mun luokse. Olin niin hämmästynyt, että siinä vaiheessa unohdin radan Olin ihan pihalla seuraavat 6.-8. hypyt. Katsoin numeroita ja Bella kaarteli ne mitä ihmeellisempiä reittejä. Mummo varmaan ihmetteli mitä ihmeen esteiden ohitteluja me tehdään... Jossain vaiheessa huomasin, että mun kengän narutkin oli auki!. Päästiin kuitenkin jollain tavalla maaliin, mutta mulla ei ollut hajuakaan mikä meidän tulos oli 5, 10 vai hylly black outin vuoksi?.

Hain koko revohkan autosta ja lähdettiin kävelylle. Siinä vaiheessa oli myös palkintojen jako ja Fyran voiton kunniaksi myös cheerleaderit ja kisamaskotti Lucas pääsi pokkaamaan palkintoa. Mua jotenkin huvitti siinä vaiheessa kun tuomari kysyi: mikäs tuo musta eri rotuinen on? onko sulla uusi pentu? ja katseli Lucasta. Totesin sen olevan meidän maskotti, ikää en kehdannut sanoa (melkein 10 vuotta...). Lucas oli tietenkin niin tärkeänä siellä tyttöjen kanssa. Hyppyradan osalta luulin korvien kuulleen väärin: Bella kuulutettiin palintojen jakoon. Bella oli saanut hyppyradalta 0-virhettä mutta 0,36s yliaikaa   sijoitus oli 3./15. No ei mikään ihme jos ihanneaika oli laskettu 3,9 m/s mukaan (Bellan etenemä 3,88 m/s) ja minä ohjailin hieman pidempiä reittejä kun unohdin radan kesken kaiken. Eniten harmitti siinä vaiheessa kun kuulin että voittajan aika oli -1,72... Mitä jos olisin muistanut sen radan?. Bella olisi varmasti saanut ainakin pari sekunttia pois ajasta. Oltaisko me saatu se viimeinen hyppyserti?. No ei voi jossitella

Kaiken kaikkiaan juoksin kahden tunnin aikana 7 starttia, ei ollenkaan paha suoritus. Luulin jalkojen menevän hapoille, mutta kyllä kesän kuntotreenistä on ollut jotain apua. Kotimatkalla kyllä iski väsymys pahasti. Tulin myös siihen tulokseen, että Lucas "kisamaskotti" tuo meille onnea. Viimeksi se oli meidän mukana Raumalla heinäkuussa  jossa Duo sai tuplanollan ja nyt Fyra sai 0-voiton ja sertin Pienellä miehellä on jatkossakin tärkeä rooli!

Fyra Helsinki 28.08.2011 Agirata: sij. 1./15. A-SERT