Välillä tuntuu ettei järjellä ole rajaa. Hyvä kun edellisestä reissusta oli topinut niin piti lähteä jo uudelle Torstaina pakkasin töiden jälkeen Fyran ja Duon autoon ja ajettiin Kupittaalle. Tällä kertaa ei  tokotreeneihin vaan hypättiin Minnan autoon ja ajettiin Viikkarin terminaaliin. Koirat oli heti juonessa mukana: taas mennään!. Laivalla ei tällä kertaa kauaa notkottu vaan mentiin ajoissa nukkumaan. Mulla oli ihan törkeä flunssa ja ääni poissa. Ei edes sidukka maistunut silloin on jo huonosti asiat

Perjantaina herättiin aamusella tunti ennen kuin laiva saapui Tukholmaan. Siirryttiin autoon ja jatkettiin matkaa autolla. Ajomatka ei ollut tällä kertaa kuin vaivaiset 550km ja se tuntui todella lyhyeltä matkalta. Nopeasti se matka taittui kun rupateltiin kaikki kuulumiset ja suunniteltiin jo uusia matkoja ensi vuodelle. Tällä kertaa pysäyteltiin monta kertaa autoa eikä nähty edes niitä jättiläisetanoita. Norjan rajalla meidät sitten pysäytettiin. Oli muutama poliisipartio jotka ottivat kaikki ulkomaalaiset autot. No komean näköinen nuori poliisisetä kysyi sitten koirien papereita. Me tietenkin innostuneena pompattiin ulos autosta ja mentiin esittelemään viiden koiran papereita. No tämä poliisi katsoi vain yhden koiran paperit ja nekin vain ekan rokoituksen kohdalta (ei vissiin kauheasti tiennyt säädöksistä?) ja saatiin jatkaa matkaa. Sateiseen Osloon päästiin alkuillasta ja käytiin tutustumassa näyttelypaikkaan. Hotellin löytäminen tuotti hieman ongelmia, koska navigaattori ei löytänyt ollenkaan osoitetta. Vettä satoi ihan kaatamalla ja mun sateenkestävä tuulipuku sekä kumpparit olivat kova sana Käytiin tutustumassa hotellin ympäristöön ja käveltiin pitkä tunnin lenkki. Reippaasti käveltiin vaikka vettä satoi koko ajan kaatamalla eikä mun olo ollut kauhean hyvä iltaa kohden se tuntuivan pahenevan. Pakko oli kuitenkin lenkkeillä kun koirat oli niin kauan olleet autossa. Illalla mentiin ajoissa nukkumaan tai Minna meni. Minä katselin paikalliselta kanavalta jonkun hömppäleffan ja yskin itseni melkein hengiltä. Yöllä mulla varmaan laski kuume koska mulla oli ihan törkeä hiki.

Lauantai valkeni pilvisenä mutta kuivana. Meillä ei ollut mikään kiire joten käytiin pitkällä aamulenkillä sekä syötiin hyvä aamiainen hotellilla. Näyttelypaikalle ajettiin puolisen tuntia ja saatiin auto hyvään parkkiin. Ihan sinne sitä ei saatu minne oltaisiin haluttu, mutta onneksi me oltiin vahvoja ja omistettiin hyvä kunto. Jätettiin koirat autoon ja käytiin tutkimassa kehät, nähtiin tuttuja mm. Leena ja Petran porukka. Sekä pientä shoppailuakin tuli tehtyä kojuilla. Koirien haku ja häkit pystyyn kehänreunalle. Minna siirtyi jossain vaiheessa omalle kehälle koska kehien piti olla ihan päällekkäin, mutta eipä ne sitten olleet. Koikkeri tuomarin arvostelu vaan hidastui ja hidastui. Ensin se oli vartin myöhässä ja lopulta sitten yli tunnin lähemmäs puolitoista tuntia. Onneksi meidän oli aikalailla ajallansa, mutta ei se mitään auttanut kun koikkereiden kehä oli niin paljon myöhässä.

Ländereillä tuomarina oli Norjalainen Lisbet Cambell, aivan vieres ihminen mulle. No kuulin ennen kehää, että hän on hyvin erikoinen ja voi antaa ihan mitä vain. No niin siinä sitten kävi että tämä tuomari ei tykännyt mun kummastakaan tytöstä Molemmat saivat sileet erit ilman CK:ta. Fyrassa ei kirjaimellisesti ollut mitään hyvää, sillä oli ylälinja vinossa, kulmaukset huonot ja turkkikin oli liian pehmeä. Duolla arvostelu oli sentään hieman parempi, mutta sille tuomari toivoi enemän ilmettä liikkumiseen. Duo kun on seistessä sellainen putkikassi kun ei se nyt niin hurmoksissa ole noista näyttelyistä. Tälläin tällä kertaa eli ensi vuonna uusiksi Norjaan Fyran kanssa.  Koikkerit sen sijaan pärjäsivät hienosti. Rokka oli uroksissa PU-2 saaden sertin ja valioitui Norjan Muotovalioksi sekä Didi-tyttönen nousi nuortenluokasta PN-1 kera sertin ja Cacibin sekä oli lopulta myös VSP.

Paluumatkalle lähdettiin heti kehien jälkeen vaikka siinä vaiheessa jo tiedettiin ettei me millään ehditä iltalaivaan. Olisi pitänyt ottaa aikaa kiinni lähemmäs 45 minuuttia. Myöhästyttiin koska koikkeri kehä oli niin paljon myöhässä. Vaihdettiin laiva aamulaivaan ja köröteltiin rauhassa kohti Tukholmaa. Hotellin kanssa oli pieniä ongelmia koska Tukholmassa oli Voittaja-näyttely samanaikaisesti. Sinnikkyys palkitiin ja lopulta me se löydettiin läheltä satamaa. Jotenkin autossa nukkuminen ei ihan hirveästi innostanut nyt oli kuitenkin kyseessä enemmän kuin kolme tuntia...

Sunnuntai aamuna aikaisin laivaan ja meikäläinen nukahti kuin saunalyhty hyttiin. Menin kasilta nukkumaan ja heräsin kolmelta päivällä. Olin vissiin hieman kipeä sekä univelkaa alla... Eipä kyllä koiratkaan paljoa hytissä liikkuneet vaan nukkuivat koko ajan. Fyralla ja Rokalla oli jotain laivaromanssi poikasta sen verran pusuttelivat toisiaan aina sopivan tilaisuuden tullen. Hassut otukset Kiitos Minnalle hauskasta matkasta, oli tosi kivaa vaikka pieniä takaiskuja matkalla sattuikin. Kaikesta me kuitenkin selvittiin ja onneksi uusia reissuja on taas jo tiedossa