Tiistaina pakattiin tavaraa lähes tulkoon koko päivän ajan. Vielä ennen lähtöä käytiin Iiriksen ja poikien kanssa lenkillä Hunnarilla. Saivat koirat vielä kirmailla vapaana ennen reissuun lähtöä. Minna tuli hakemaan puoli seiskan aikaan. Pakattiin autoon lisää tavaraa jota oli jo siinä vaiheessa paljon Duo ja Fyra hyppäsivät omaan häkkiinsä ja karavaanarit lähtivät liikenteeseen. Minnalla oli mukana omien koikkeri poikien: Rasmuksen ja Rokan lisäksi Didi-tyttönen. Vielä ennen satamaa poikettiin kävelyttämään koiria Auranlaakson ABC:lle, pientä reissujännitystä oli ilmassa... Laivalla koirat olivat koko ajan hytissä. Me käytiin hieman Tax-Freessä ja katsomassa tosi pelottavaa pelleä joka esiintyi lapsille yökerhossa. Se oli maailman pelottavin ja kamalin pelle!.

Keskiviikko aamuna herättiin Tukholman satamasta. Auto lähti kohti Tanskaa hieman yli puoli seiska aamulla. Yö oli ollut hyvin koiranunta, ei oikein meinannut tulla uni silmään. Ajettiin lähes koko päivä kohti Tanskaa ja Koldingia. Päivä kului kummasti rupatellen kaikenlaista, pysähdeltiin muutamia kertoja pissattamaan koiria. Yhdessä pissatuspaikassa eksyttiin koirakoulun pihamaalle. Me tultiin siihen tulokseen, että se oli joku eläintenhoitajien tms. koulu. Pihalla oli monta rakennusta sekä aksaesteitä. Kovin yritettiin tähyillä sisälle rakennuksiin, mutta kukaan ei ollut paikalla. Olivat vissiin kesälomalla?.

Illalla kuuden aikaan saavuttiin Koldingiin jossa sijaitsi meidän majapaikka hotelli Saxildhus. Päästiin heti perille ilman mitään ylimääräisiä ongelmia. Hotelli oli kaunis ja aivan mahtavalla paikalla. Hotellin vierässä oli todella hyvät ulkoilu mahdollisuudet mm. iso lampi jonka ympäri pääsi kävelemään kävelyteitä pitkin. Lammessa uiskenteli sorsia ja joutsenia. Lisäksi lammen yläpuolella oli vanha linna. Niin kaunis maisema!. Näin koirien kanssa matkustaessa, paikka oli aivan paratiisi!. Ei olisi voinut parempaa paikkaa löytää, aivan mahtava sattuma. Hotellin vierestä löytyi lukuisia hyviä ruokapaikkoja ja me eksyttiin heti johonkin paikalliseen salaattipaikkaan. Sieltä sai vaikka mitä Pitsaa, hampurilaisia, kebabbia, salaattia, patonkia... Syötiin erinomaiset patongit ja ihasteltiin meidän majapaikkaamme. Kummasti tuli illalla uni silmään...

Torstaina herättiin kuuden jälkeen. Käytiin aamukävelyllä lammen ympäri ja ihasteltiin maisemia. Hotellin aamiainen oli aivan sairaan hyvä, siellä oli vaikka mitä syötävää. Kumma kyllä jostain syystä ruoka ei maistunut ihan niin hyvin kuin yleensä... Taisi silmät syödä enemmän kuin maha. Hehkutettiin koko aamupalan ajan meidän loistavaa hotellia. Tosin minä en osannut käyttää kahviautomaattia joten ekana aamuna mun aamukahvit jäi koneeseen, en ymmärrä miksi se ei suostunut antamaan mulle kahvia. Painoin kaikkia nappuloita niin, että koko laite taisi mennä sekaisin...

Aamupalan jälkeen pakattiin tavarat ja koirat autoon. Lähdettiin alle puolen tunnin matkan päähän Vejeniin jossa oli koiranäyttelyt. Paikka oli suuri urheilukeskus (?) jossa oli isot viheriöt. Parkkipaikalle saatiin jonottaa hetken aikaa ennen kuin päästiin omalle paikalle. Kaikki paperit otettiin esille, mutta kukaan ei niitä kysellyt. Auto jäi heti aika kauas, mutta oli kiva kävellä ja jaloitella edellisen päivän pitkän ajomatkan jälkeen. Länderi kehä oli heti ensimmäisenä aamusta joten pääsin heti jännityksestä eroon. Me jouduttiin jonnekkin kauemmas jalkapallokenttä nurmikosta. Nurmikko oli hyvin pitkää ja kehään oli jätetty kaikki isot nurmikkopaakut. Bichon ihmiset niitä keräili pois kehästä ja siistivät kehää. Aamukaste teki sen, että kengät kastuivat ja mun kengän päällä ollut rusetti keräsi paljon ruohoa päälle Paikalla oli paikallisia tanskalaisia ländereitä sekä Norjasta tullut uros. Tosin kaikki paikalla olleet taisivat olla sukua Suomalaisille ländereille. Pentu uros oli Fyran veljen Ruotsissa olevan Kallen jälkeläinen. Arvasin sen heti kun näin pennun pään. Siinä oli jotain tuttua Avoimessa luokassa ollut narttu oli Lepolan Päivin kasvatti sekä nuorten luokan narttu oli Koposen Tiinan C-pentueesta. Norjan valiouros oli siten taas Duon veljen jälkeläinen. Kaikki ihmiset olivat oikein mukavaa väkeä. Kovin juteltiin keskenään ja kannustettiin toisiamme kehässä. On niin hienoa kun länderiväki on hyvin yhtenäistä kaikkialla.

Meillä tuomarina oli Tanskalainen Hanne Laine Jensen. Mun tytöt oli ilmoitettu niin, että Fyra oli valioissa ja Duo veteraaneissa. Tuomari vaikutti aika tiukalta ja vain valio uros ja Fyra saivat erin ja Ck:n. Duo sai veteraaneissa erin, mutta jäi ilman ck:ta ahtaiden takaliikkeiden vuoksi. Ensimmäisen päivän esittäminen oli aika härdelliä, mua jännitti ja tuntui että tytöillä riitti hieman virtaa edellisen päivän autossa istumisen jäljiltä. Molemmat kuitenkin esiintyivät hyvin. Rotunsa Paras kehässä uros vei pidemmän korren ja Fyra oli VSP kera sertin ja cacibin. Näin ollen me saatiin heti aamutuimaan uusi Tanskan Muotovalio ja Pohjoismaiden Muotovalio Karavaanarit siirsivät tavaransa koikkerikehän laidalle joka oli mukavasti puiden lähellä joten häkit saatiin hyvin suojaan. Ilma ei ollut kovin lämmin vaan oikeastaan aika sopiva näyttely-ilma tosin tuuli oli aika kylmä ja voimakas. Koikkereissa kaikki olivat Suomikoiria. Miten hassua kun lähtee ulkomaille kehiin niin kaikki koirat ovat omasta kotimaasta. Minnan pojat esiintyivät hyvin. Rasmus oli tuomarille liian raskas ja sai sileän erin. Rokka sen sijaan oli hienosti PU-3 ja nuorten luokan Didi-tyttönen (18kk) PN-2 cacibin kera.

Näyttelyn jälkeen vietiin koirat hetkeksi autoon ja kierreltiin tutkimassa kojuja. Paljon myyjiä ja paljon suomalaisia. Lähes joka puolella kuuli tuttua puhetta. Tuntui ettei olisi edes ulkomailla ollut. Näyttelypaikan vieressä oli sitten agility ja tokokisat... Meitä hieman harmitti kun huomattiin että läheisellä kentällä oli neljä päiväiset aksa- ja tokokisat. Käytiin siellä katsomassa suorituksia. Saavuttiin juuri paikalle kun 3-luokka meni rataantutustumiseen. Paikallisten ländereiden agilityäkin nähtiin ja se näytti hyvältä!. Juteltiin länderi ihmisten kanssa ja he sanoivat että päästäisiin varmasti mukaan kisoihin jos he kysyvät. No eihän mulla ollut mitään aksavarusteita mukana joten unohdin koko ajatuksen. Olisi ollut aikamoista sooloilua näyttelykehien ja aksakentän välillä Tokokisoissa seurattiin EVL-koirakoiden suorituksia. Rotu kirjo oli tokossa todella suuri ja kilpailuja käytiin samanaikaisesti kolmella kentällä.

Illalla käytiin vielä syömässä ja tutustumassa Koldingin keskustaan ja kauppoihin. Sekä tietenkin lenkkeilemässä meidän ihanalla lammikolla. Lammikon toisessa päässä oli joku esiintyjäkin joka lauloi suurelle ihmismäärälle ilmeisesti paikallisia biisejä. Me aiheutettiin suurta ihmetystä kun saavuttiin paikalle viiden koiran kanssa. Ihmiset olivat todella ystävällisiä ja moni tuli juttelemaan ja silittämään koiria sekä antamaan koirankeksejä. Hyvin erilaista Suomeen verrattuna.

Perjantaina saatiin nukkua hieman pidempään ennen kuin pakattiin kaikki tavarat autoon ja lähdettiin kohti näyttelypaikkaa. Toisena aamuna parkkipaikallakaan ei ollut enää jonoa vaan me päästiin suoraan ajamaan sisälle. Länderit olivat jälleen samassa kehässä ja tuomarina Hollantilainen Rony Doedjns. Hänen tiesin pitävän Fyrasta koska oli laittanut Fyran ROPiksi Porissa vuonna 2010 sekä Eestin Voittajassa kesäkuussa 2011. Tuomari oli edelleenkin liike tuomari joka tykkäsi esiintyvästä ja liikkuvasta koirasta. Fyran veljen poika oli ROP-pentu ja Norjalainen uros sai myös erin CK:lla. Muut nartut eivät saaneet eriä vaan EH:n. Mun tytöt oli molemmat valioluokassa. Minä esitin Duoa ja Minna Fyran. Tosin yksilöesitykset tein itse molempien kanssa. Fyra esiintyi niin hyvin, se oli ihan sairaan hyvä!. Yksi parhaimmista kehistä mitä ollaan ikinä tehty. Fyra oli niin prinsessa ja se sai erin ck:n kera. Duo sen sijaan sai EH:n tuomari olisi halunnut vakaampia etuliikkeitä sekä lisää takapotkua ja voimakkaampaa työntöä. ROP-kehässä Fyra vei potin kotiin olemalla ROP cacibin kera

Koikkereilla oli Ruotsalainen tuomari joka oli tykännyt aikaisemmin kovin Rasmuksesta joten meillä oli odotukset korkealla. Suomikoikkereiden lisäksi paikalla oli paikallinen nätti valioluokan narttu. Minnan pojat esiintyivät erinomaisesti ja minäkin pääsin Rokan kanssa PU-kehään. Rasmus oli PU-1 ja VSP kera cacibin ja sertin sekä tuli näin ollen Tanskan ja Pohjoismaiden Muotovalioksi, Onnea Minnalle tätäkin kautta Rokalle PU-3 sija sekä Didi PN-2 sertin ja cacibin kera. Kerrassaan mahtava päivä!

Ryhmiin ei voitu jäädä vaan lähdettiin ajeleen kohti Saksaa ja Bremeniä..... Ilmoittautumisten aikaan tämä kuulosti niin kivalta ja hauskalta idealta poiketa samalla Saksaan kun melkein naapurissa oltiin. Tosin perjantaina se ei enään tuntunut niin järkevältä Tanskassa meillä oli mahtava hotelli ja lenkkipaikat sekä olisi ollut vaikka ne aksakisat joihin oltaisiin voitu mennä. No hullut Suomalaiset ajaa yli neljä tuntia Saksaan!. Motareilla saatiin seisoskella lähemmäs tunti tietöiden ja onnettomuuksien vuoksi. Tosin me kirottiin hulluutemme moneen kertaan matkan aikana. Ei mitään järkeä koko touhussa.

Saksaan saavuttiin myöhään illalla. Hotelli oli ihan kiva, mutta oli se aika ankean näköinen betonilähiö. Ei paljoa vihereää nurmikkoa. Harmaita korkeita taloja vieri vieressä, oltiin totuttu niin hyvään lenkkimaastoon. Iltalenkillä näin länderin tien toisella puolella. Olin tiputtaa silmäni ja niin oli tämä toinenkin osapuoli Kävi ilmi että he olivat Berliinistä ja tulossa huomiseen näyttelyyn. Heillä oli junioriluokan narttu Vom Rauhen Stein kennelistä. Kerroin tietenkin heti että Fyran pappa on samasta kennelistä. Siinä juteltiin hetken aikaa ennen kuin mentiin hotelliin takaisin.

Lauantai valkeni harmaana ja tuulisena. Meillä oli ihan tajuttoman hyvä tuuri sillä sattumalta meidän hotelli oli 5 minuutin ajomatkan päässä näyttelypaikasta. Tämä oli aivan sattumaa Käytiin aamulenkillä ja sen jälkeen aamiaiselle. Ei oikein ruoka maistunut jostain kumman syystä... Näyttelypaikalle päästiin helposti ja se paikka oli iso Jos sanon, että halli oli 4-5 kertaa messukeskes se voisi kuvastaa kokoa parhaiten.

Oltiin torstaina käyty Tanskassa netissä ja huomattu sinne tulleen aikataulut (ilmoittavat vain pari päivää aikaisemmin). Valitettavasti länderit ja koikkerit olivat eri halleissa (onneksi kuitenkin vierekkäisissä) ja kehät saattoivat olla aivan päällekkäin. Elimme kuitenkin siinä toiveessa, että koikkerit aloittavat kello 12.40 kuten ilmoitettu ja länderit aloittava kahdentoista jälkeen (ennen ländereitä 60 koiraa). Ilmoittautumislaput tuli hakea kello 8-9.30 välillä. Kehät alkoivat kello 9, menin hakemaan lappuja heti yhdeksältä. Naiset tuomarin pöydän takaa sanoivat, että saan laput vasta kun ranskanbulldogit on arvosteltu. Niitä oli 49 kpl. Tuli pieni stressi, että saanko papereita ollenkaan. En uskaltanut lähteä minnekkään ja koiratkin oli vielä autossa. Onneksi paikalla oli paikallisia länderin omistajia jotka lupasivat ottaa numeroni jos saavat sillä välin kun olen hakemassa koiria ja lenkittämässä niitä. Koirien kanssa puistoon kävelylle ja Minnan kanssa ihmteltiin Saksalaisia näyttely sääntöjä. Minna oli aiemmin tavannut yhden tuomari tuttavansa ja kun hän näki minut ländereiden kanssa. Hän tuli heti katsomaan tyttöjä. Nainen oli hyvin innoissaan Duosta ja Fyrasta. Varsinkin Fyraa hän kehui todella kauniiksi ja kertoi Saksan ländereiden tason. Hän tiesi hyvin, että Suomessa länderit ovat kovatasoisia. Menin laittamaan leirin länderikehän vierelle muiden ländereiden viereen ja siinä sitten seurattiin kehiä ja rupateltiin. Samalla minulle selvisi että tämä Minnan tuttava tuomari oli harjoitusarvostelija ländereille. Mikä sattuma!

Numerolappuja ei saatu ranskistenkaan jälkeen vaan vasta japanin chinien. Ystävällisesti paikalliset länderistit selvittivät asioita minun puolestani, kaikki olivat hyvin vieraanvaraisia. Niin siinä sitten kävi, että länderit ja koikkerit olivat tismalleen samaan aikaan joten meillä oli hiemna pulaa esittäjistä. Ländereissä ensimmäisenä tuomari Erwin Deusher ja harjoitusarvostelija Petra Bannachin katsottavaksi meni veteraani luokassa ollut Duo. Duo liikkui hyvin, vaikka alusta oli liukas. Hieman se otti häiriötä meluisasta hallista. Tarkkaan he tutkivat koiran ja Petra ystävällisesti puhui minulle englantia kun tuomari puhui vain saksaa. Duo sai erin ja otti luokkavoiton sekä oli ROP-veteraani sekä sai sertin. Ennen Fyraa kehässä kävi junioriluokan narttu Happy Vom Rauhen Stein ja nuortenluokan Fenna vom Rauhen Stein nämä molemmat tytöt olivat sukua Akulle eli Demians Bediveren jälkeläisiä. Fennan emän isä oli Aku ja Happyn emän emän isä oli Aku. Taas sukulaisia löytyi Fyra esiintyi valioluokassa erinomaisesti. Se oli taas niin hieno tyttö kehässä ja Fyra sai paljon tuomarilta kehuja. Fyra sai myös erin ja luokkavoiton. Tässä vaiheessa mulle tuli pieni paniikki koska mä tarvin toisen handlerin. Fyra kilpaili Cacibista ja voitti sen kilpailun jonka jälkeen oli ROP-kehä jossa oli kaikki luokkavoittajat. Petra selvitti tuomarille, että minun ystävä on toisessa kehässä. Kerroin, että esitän vain Fyran ettei Duon tarvitse tulla kehään jos se vaan sopii. No se onnistui ja mulla oli vain Fyra kehässä. Meitä liikutettiin ja katseltiin. Niin siinä sitten kävi, että Fyra valittiin myös ROPiksi Tuomari tuli vielä erikseen kertomaan, että veteraani koira oli myös hyvä, mutta ei niin hyvä kuin tämä valiokoira. Fyrassa oli kuulma kaikki erinomaista ja hän on upea kromfohrländer. Siinä sai suu messingillä hymyillä. Tuntui niin hienolta olla ROP rodun omassa kotimaassa. Valitettavasti vaan Saksassa ei valioidu yhdellä sertillä vaan niitä tarvittan 5 kpl... 

Arvostelupapereita jouduttiin odottamaan 15 minuuttia ennen kuin ne saatiin. Sen jälkeen päästiin katsomaan koikkeri kehän tilannetta. Siellä Rasmus oli ollut valioluokan toinen ja Rokka avoimen luokan toinen sekä Didi nuorten luokassa toinen. Jokaiselle siis vara-sert. Minna oli tyytyväinen päivän saldoon ja siihen ettei tule kiusauksia uudelleen Saksan suuntaan Olisi ollut todella hienoa jäädä ryhmiin, Duo olisi ollut veteraaneissa ja Fyra 9 ryhmässä. Valitettavasti meillä oli sen verran pitkä 4 tunnin ajomatka Tanskaan että me jouduttiin ne jättämään väliin. Jos oltaisiin sunnuntaina oltu samassa paikkaa niin varmasti oltaisiin jääty. Kehäsihteerit ymmärsivät hyvin asian kun lähdettiin hakemaan Fyran papereita toimistosta. Messuhallista yritin yli puoli tuntia etsiä Fyran cacib-palkintoa löytämättä sitä. Lopulta ystävällinen mies tuli sen näyttämään hallista 4 (halleja oli yli kymmenen). Fyra sai palkinnoksi Bremen kahvikupin, se pääsee spesiaalipaikalle kirjahyllyyn. Vietiin koirat autoon ja kierreltiin kojuja. Siellä oli vaikka mitä ihanaa myytävää ja hinnat oli huokeammat kuin Suomessa. Tässä KV-näyttelyn yhteydessä järjestettiin myös agilitynäytöksiä, rallytokoa sekä opaskoiranäytöksiä. Lisäksi paikalla oli kissanäyttely sekä trooppisia eläimiä: käärmeitä, liskoja, hämähäkkejä. Sekä ihan tavallisia lampaita ja aaseja. Ilmeisesti joku ZooExspon vastaava tapahtuma. Ostosten jälkeen mentiin vielä lenkille messuhallin taakse jossa oli todella hyvät lenkkimaastot. Lenkin jälkeen lähdettiin ajamaan kohti Tanskaa ja poikettiin vielä syömään sekä Esprit Outletissa jossa myytiin paitoja 3-5€ hintaan, se kauppa oli valtava ja mun paratiisi!. Sinne mä haluan vielä uusiksi!. Ajomatkalla alettiin tutkimaan luetteloa ja huomattiin, että valioluokan koira oli jo Saksan Muotovalio jote Rasmuksen vara-sert olikin serti Nyt Minna sai sittenkin kiusauksen Saksan näyttelyistä Ei pöllömpi päivä!. Tanskaan päästiin puoli yhdentoista jälkeen illalla ja käytiin vielä lenkillä ennen nukkumaan menoa. Samalla järjesteltiin taas laukkuja ja tavaroita. Auto alkoi täyttymään uhkaavasti...

Tiistaina kun pakkasin tavaroita Fyra meni varmuuden vuoksi laukkuun jotta pääsee mukaan. Lauantai-illan pakkauksen yhteydessä Fyra päätti varmistaa kotimatkansa

Kerro kerro kuvastin ken on maassa kaunehin?. Fyra tsemppasi itseään lauantai-iltana katsomalla itseään puoli tuntia peiistä... Itserakasko?

Sunnuntai(-maanantai) saatiin nukkua hieman pidempään. Ihasteltiin taas meidän "kotia" ja aamupalaa. Tavarat kannettiin autoon ja mentiin vielä yhteen näyttelyyn Vejeniin. Naurettiin, että jos meillä olisi ollut jo kaikki niin oltaisiin jääty hotelliin nukkumaan... Ilma oli superlämmin. Valtava helle, lämpötila oli nurmikentällä lähemmäs 30 astetta, eikä edes tuulennut. Onneksi sunnuntaille viimeiselle päivälle osui sellainen ilma. Muuten olisi ollut tosi raskasta olla näyttelyissä. Länderit oli jälleen ekana joten raahattiin tavarat sinne kehän laidalle. Minä pähkäilin vienkö molemmat tytöt kehään vai jätänkö Fyran pois. Molemmat tytöt Fyra ja Duo oli valioluokassa. Juuri ennen kehää tein päätöksen että molemmat menee kehään, menee sitten syteen tai saveen. Minä esitin Duon edellä ja Fyra tuli perässä Minnan kanssa (aakkosjärjestystä ei ollut sillä Fyran olisi kuulunut mennä edellä). Ländereillä oli tuomarina Rainer Vuorinen. Duo esiintyi ihan kivasti ravaten, Fyra taisi takana hieman pomppia Duo sai erin ja ck:n. Kesken kehän Outi tuli sanomaan Minnalle jos se pystyisi esittämään australianpaimenkoiran kohta naapurikehässä. Minna jätti Fyran Outille. Minä nappasin Fyran ja esitin sen yksilössä. Tuomarinsihteeri meni aivan sekaisin ja alkoi kirjoittaman uudelleen paperia Duolle. Mulle oli jäänyt Duon numero. Rainer nauroi, että hänen sihteerinsä menee kohta aivan sekaisin. Sitten loppuksi PN-kehässä mulla oli Duo ja Fyra oli Outilla. Odetetusti Fyra voitti Duon. Fyra sai cacibin ja Serti siirtyi Duolle josta tuli myös Tanskan ja Pohjoismaiden Muotovalio Kaikessa hässäkässä Fyra oli vielä ROP. Jälkikäteen mua nauratti ihan hirveästi koko länderikehä. Kauheaa sählinkiä ja sekoilua. Eipä ole koskaan vielä ollut yhdellä koiralla kolme esittäjää luokan aikana. Kaikki on mahdollista. Roudattiin tavarat koikkeri kehälle jota odoteltiin tovi. Koikkerissa kävi sitten niin että Rokka oli ROP kera cacibin ja sertin sekä tuli Tanskan ja Pohjoismaiden Muotovalioksi. Didi oli PN-2 kera sertin ja Rasmus oli tuomarille liian vahva.

Meillä oli siis aivan täydellinen reissu. Saatiin kaikki se mitä haettiin ja hieman enemmänkin Alkumatkasta naurettiin että mennään hakemaan 20 sinistä nauhaa, mutta sen sijaan me saatiin koko reissulta meidän laumalle 5x ROP, 2X VSP, 8x Cacib sekä 9x Sert. Aivan mahtavaa, harvoin tulee tälläisiä reissuja tehtyä!. Näyttelyn jälkeen käytiin syömässä, kävelemässä vielä meidän ihanalla lammikolla sekä kuvailtiin koiria. Sitten alkoi kotimatka. Kotimatkalla sain vielä iloisen viestin Outilta leijona Alfons oli voittanut 9-ryhmän, huisia!. Ajettiin koko yö, matka kesti n. 8,5 tuntia Tanskasta Tukholmaan. Pari kertaa piti yöllä tehdä happihyppelyä ja saatiin vielä torkkua huoltoaseman parkkipaikalla tunti ennen aamu laivaan menoa. Laivalla odotettiin Tax-Freehen pääsyä ja sen jälkeen me nukuttiin neljä tuntia putkeen niin että tipahdettiin sängylle eikä liikutti mihinkään. Miten ihanalta voi laivan sänky tuntua?. Se oli jotenkin vaihtunut tiistain jälkeen Käytiin syömässä buffassa ja hengailtiin kannella. Mahtava fiilis ja kiva reissu. Autoon kertyi kilometrejä 2800km...

Koko palkintorohmu sakki: Didi, Rokka, Duo, Rasmus ja Fyra. Yhteensä  5x ROP, 2X VSP, 8x Cacib sekä 9x Sert

ISO kiitos Minnalle mahtavasta reissusta. Viikko meni hujauksessa, meillä oli todella hauskaa. Ei käynyt aika pitkäksi superhauskassa seurassa. Nyt levätään pari viikkoa ja lähdetään sitten taas maailman valloitukseen

Fyra & Duo: DK MVA & POHJ MVA