Maanantaina suuntasin töiden jälkeen Dogitiimin tokokurssille. Aiheena oli tällä kertaa motivointi ja leikkiminen. Leikittiin häiriössä ja välillä otettiin käskyä -istu/maahan- ja koira uudelleen leluun kiinni. Fyra oli tosi innoissaan se leikki hyvin ketulla ja aina "huiipuhetkellä" otin sen pois ja käskytin. Palkaksi leluun kiinni. Taisteli tosi hyvin häiriön alaisena (muut ihmiset palloilivat ympärillä). Lisäksi otettiin perusasentoa jäykkänä. Koira hakeutui sivulle ja heitettiin palkka (nami) suoraan eteen ja odotettiin uudelleen sivulle. Tässä sai samalla treenattua luoksetulon perusasentoa. Lopuksi vielä vapaavalintaisena liikkeenä Fyra otti tunnaria. Nyt oli vieraat kapulat mukana ja oma oli niiden vieressä ihan lähellä. Fyra meni ensin haistelemaan kasaa ja tutki sitä tarkoin, ei löytynyt omaa joten se ei ottanut mitään. Sitten se tajusi, että oma on siinä vieressä ja toi sen mulle. Tämä toistettiin vielä toisenkin kerran. On sillä ainakin joku idea asiasta Kiitos koulutuksesta Anulle!.

Tiistaina oli koirien vapaapäivä. Menin myöhään töihin, mutta aamu meni taloasioiden parissa pitkin Forssaa. Keskiviikkona meillä piti olla tokokisat. Kuuntelin hieman ennen kuutta töissä sateen ropinaa ja kun aukasin oven niin sitä vettä tuli kuin saavista. Maa kupli ja taivas oli ihan harmaana. Hetken mietin asiaa ja kun töistä lähdin eikä sade ollut yhtään laantunut päinvastoin, päätin ettei Fyra osallistu tokokokeeseen. Pukon kenttä on kovalla sateella kuin järvi. Jotenkin se ei houkuttanut Hieman harmitti sillä oltiin kuitenkin treenattu aika kovin kisaa varten, mutta eipä sinne kaatosateeseen ole mitään järkeä mennä koiran kanssa joka ei pidä vesisateesta. Muuten se varmaan olisi pelittänyt, mutta paikallamakuu ei olisi onnistunut eikä varmastikkaan myös liikkeestä maahanmeno. Seuraaminenkin olisi voinut olla aikamoista lammikoiden väistelyä... No ensi vuonna sitten!.

Torstaina Johannan ja Anja tuli colliekyydillä hakemaan minua ja Fyraa mukaansa. Fyra pääsi takapenkille häkkiin ja Manki oli alkumatkan sitä mieltä että on väärin lähteä reissuun jos ei ensin saa moikata kavereita. Piti hieman omaa showta häkissään... Matkan kohteena oli Siuntion motivointiklinikka jossa kouluttajan oli Vappu Alatalo. Oli todella kiva kaksituntinen, paljon tuli asiaa ja kestää hetken ennen kuin oma pää saa kaiken jäsenneltyä oikein. Olen aina kuvitellut etten osaa leikkiä Fyran kanssa, mutta itse asiassa minä osaan. Fyran mielestä kaikki hippaleikit on tosi kivoja ja ne onkin sen jättipalkka. Myöskin taisteluleikit onnistui paljon paremmin kun en vatkannut lelua liikaa eikä mun ote ollut liian vahva. Ulkopuolisen silmin tuo meidän meno siellä nurmikentällä oli varmasti tosi hauskan näköistä. Ensin mulla oli sadeasu päällä, mutta jostain kumman syystä riisuin sen aika nopeasti pois päältä... Nurmikko oli hyvin märkä, mutta onneksi tihku sade loppui meidän koulutuksen aikana.  Kiitos Johannalle ja Anjalle seurasta. Anjalle iso kiitos herkkusämpylästä ja Johannalle suklaasta Kotona oltiin illalla yhdentoista hujakoilla. Olin sen verran puhki, että jäätin Fyran ja muiden koirien kansa porukoille yöksi. Antoisa reissu kaiken kaikkiaan, näitä voisi tehdä enemmänkin