Maanantaina suuntasin heti töiden jälkeen Dogitiimin tokoiluun. Ei ollut mikään yllätys kun alkoi satamaan vettä ja sitä sitten tulikin koko tunnin ajan. Mulla on nyt jotenkin pimennossa mitä me tehtiin?. Keskityn vissiin johonkin muuhun kuin itse treenaamiseen No joka tapauksessa Fyra oli tosi pätevä sateesta huolimatta, intoa riitti kuin pienellä kylällä. Tehtiin luoksetulon stoppia, ei olla sitä kauheasti tehty. Viimeksi vuosi sitten?. No kyllä se pysähtyi suullisella käskyllä ja käsimerkillä mutta valui hieman. Toisella pysähtyi jo paremmin kun käytössä oli myös takapalkka. Fyra toi sitten takapalkan alustan joka kerta mulle Tämän jälkeen otettiin suora luoksetulo. Hieman ennakoi merkin kohdalla, mutta tuli. Lopuksi vielä vauhtiluoksetulo jossa lähdin juoksemaan karkuun. Toisena kokeiltiin luoksetulosta maahanmenoa. Koira jätettiin seisomaan kutsuttiin ja käskytettiin -maahan- joo hienosti se meni maahan märälle nurmikolle mutta valui aika paljon, eipä olla tuollaista treenattu. Ei ole meille vielä ihan ajankohtainen Olenkin tässä miettinyt treenataanko nyt talvi avoimen liikkeitä ja kisataan siinä ensi vuonna vai haetaanko alokkaasta se TK1?. Hmm... Lopuksi otettiin vielä sivuaskeleita: vasemmalle, oikealle, taakse, täyskäännös oikealle + vasemmalle. Fyran asento (tiiviys) on parantunut todella paljon kun sitä ollaan hieman yritetty parantaa. Oikein kivat maanantain tokoilut!. Tokoilujen jälkeen heitin vielä tyttöjen kanssa erikseen perinteiseksi muodostuneet ravilenkit.

Tiistaina ja keskiviikkona mulla oli vapaata Oltiin sovittu tiistaille aksatreenit omalle kentälle. Siellä oli sitten Minna ja pojat sekä Lotte ja Daniel. Radanrakennus sujui varsin verkkaisesti sillä kentälle ilmeistyi myös Ulla & Reijo. Meillä oli aiheena takaaleikkaukset ja ratana oli talvella maneesissa treenattu rata joka näytti tältä

Meidän metsälenkillä tapahtui varmaan jotain tooosi outoa sillä meidän treenit oli oikeat dementiatreenit! Kukaan ei muistanut rataa oikein eikä ne treenit menneet ihan putkeen kenelläkään Meillä oli kyllä tosi hauskaa, kaikenlisäksi jokaisella oli vielä joku paikka kipeänä: mun nilkka, Loten polvi ja nilkka sekä Minnan polvi. Ramparyhmä joka koostuu dementikoista, ei hyvin mene!. Kivaa oli kaikesta huolimatta!. Mun koiraparat vaan joutui kärsimään kamalasta ohjaajasta... Ensin Bellan kanssa unohdin radan, Duon kanssa en vaan onnistunut vaikka kuinka yritin. Manki oli sitten terapia koira Sen kanssa kaikki onnistui hyvin. Lopuksi tehtiin vielä jäähdyttelylenkki lopuksi. Kiitos tytöt!

Iltapäivällä käytiin Loten kanssa kokeilemassa uutta lajia joka oli hyvin mielenkiintoista. Tosin dementikot oli menossa eri tunneille Tämä voi sattua vain meille Hyvien jumppien jälkeen, pakkasin Fyran autoon ja mentiin Pukon kentälle tokoilemaan tokoporukan kanssa. Siellä olikin sitten reilusti ihmisiä ja vieraita koiria. Olisiko meitä ollut joku 9 ihmistä ja hiukan enemmän koiria?.

Aluksi otettiin 2min 20sek paikallamakuu. Fyra makasi Jackyn ja beaussi Reiskan välissä. Olin osaksi piilossa aan takana joka oli meidän "tiellä". Fyra makasi hyvin, kävin pari kertaa palkkaamassa. Ei olla pitkään aikaan tehty kunnon paikallamakuuta. Hyvin se onnistui viileästä kelistä huolimatta. Sen jälkeen jokainen teki liikkeet yksittäin valvovan silmän alla. Minna käskytti Fyraa ja me otettiin liikkeestä seisominen takapalkalla joka toimi hyvin!. Sen jälkeen liikkeestä maahanmeno jossa maahanmeno oli loistava, tippui heti. Palasin koiran taakse, mutta en uskaltanut kävellä kauhean läheltä kun ei olla tätä treenattu (listalle!). Lopuksi vielä paikallamakuut tai paikalla olot niin että jokainen kävi vuorollaan ottamassa luoksetulon pitkällä sivulla. Kaikki koirat pysyivät hyvin, olin hieman yllättynyt jopa Fyrasta Fyralla oli jälleen mainio motivaatio koko ajan. Tykkään siitä tosi paljon, ottaa asiat nykyään hieman enemmän tosissaan mutta ei ole menättänyt sitä pilkettä silmäkulmasta.

Keskiviikkona käytiin aamupäivästä Minnan ja poikien kanssa lenkkeilemässä Elonkierron pellolla. Tehtiin nopeatahtinen lenkki ihanassa auringon paisteessa. Fyra leikki kovin Uunon kanssa. Menivät aikamoista rallia pitkin peltoa, Uunoa välillä harmitti kun se ei pysynyt Fyran käännöksissä perässä Koiria oli kyllä tosi hauska seurata. Mitä Fyra painoi jaloistaan minkä pääsi, tyytyivät isot tytöt kävelemään tiellä. Tosin niiden oli pakko käydä aina välillä hieman komentamassa poikia ja varsinkin Fyraa. Sopimatonta leikkiä poikien kanssa

Alkuillasta lähdin Fyran kanssa kaksin ajelemaan kohti Turkua ja Jaakon treeniä. Rata tuntui tällä kertaa jopa aika helpolta Tosin olin taas tutustunut radan alkuun väärin. Tai esteet meni oikein, mutta mun pitäisi hyödyntää Fyran sivuirtoamista, mutta en mä koskaan muista tehdä sitä. Päästiin johonkin 17 esteelle asti enkä pidemmälle ollut edes rataa opetellut. Päivän plussat: poispäin käännökset, sivuirtoaminen, pakkovalssi, itsenäinen puomin alastulo ja whiski-leikkaus. Isona miinuksena: valssit!. Jaakon mukaan ne oli tehnyt come backin 90-luvulle Jaakon mukaan siis ihan karmeat ja omituista kun saan tehtyä Fyralle sellaiset kaarrokset... Hetken potkimisen jälkeen saatiin ne tehtyä oikein ja Fyra kääntyi upeasti. Jaakon mukaan se osaa kääntyä ihan sairaan hyvin, mutta kyllä sille kuitenkin asiasta pitää kertoa Muistettava ottaa koira haltuun laukkaa ennen ponnistusvaihetta -nimi- ja valssi on valmis jo kun koira laskeutuu hypyltä alas. Kotimatka meni jälleen rattoisasti puhelimen kanssa puhuessa. Kyllä aksa on kivaa valvovan silmän alla!.