Maanantaina oli tämän syksyn toiset maneesiaksat. Mulla on nyt syyskaudella ainoastaan Fyralle paikka ryhmästä kun muut pitävät treenitaukoa. Tällä kertaa radantuojana toimi Anja ja teemana oli valssit. Valsseja sai sitten tehdä 18 esteen radalla melkein joka väliin. Itse tein muutaman jaakotuksen sekä leikkauksen. Valssit  on kyllä tosi vaikeita tai saahan ne tehtyä, mutta onko ne juuri sellaisia hyviä valsseja niin se on sitten toinen juttu   Radalla niiden teko tuntui helpolta enkä omasta mielestä kovin montaa kertaa ollut Fyran tiellä (lue: en törmännyt koiran linjaan) mutta oliko ne kunnollisia niin se on toinen juttu. Hankalaa kun kukaan ei ole komentoimassa radan reunalla onko ne jälleen 90-lukua vai päivitetty 2010-luvulle... ARGH!.

Fyra on kyllä sellainen marakatti treenikaverina että sen kanssa asioita ei voi ottaa kauhean tosissaan. Nytkin sen oli pakko pussailla kaikki "poikaystävät". Sen jälkeen se viiletti apina suussa pitkin maneesia. Yritä siinä sitten treenata kunnolla kun tuntui, että mukana on käytökseltään pentukoira Välillä se on tosi rasittavaa, mutta suurimmaksi osaksi se on itse asiassa tosi hauskaa kun Mankilta löytyy pilkettä silmäkulmasta. Elämän ei kuulu olla niin vakavaa, Fyra näyttää sen taidon joka päivä. Itse treenit meni hyvin. Sain pari tosi hyvää ja vauhdikasta rataa. Puomin alastulot irtoamisella (jättäydyin taakse tai juoksin vastaanottamaan seuraavalle esteelle) oli hyviä. Kepeillä onnistui hyvin persjättö ja muutenkin meno tuntui helpolta. Rimat oli tällä kertaa 35-40cm ollaan nyt pari ekaa kertaa pidetty hieman matalalla esteitä kun pohja on hyvin raskas ja upottava. Kestää tovi ennen kuin koirat niihin tottuu.

Tiistaina ja keskiviikkona meillä oli kuntoilupäiviä. Koirilla sekä ohjaajalla. Tiistaina tein ravilenkit kahdessa erässä. Fyran kanssa tein 40 minuutin ravilenkin reippaalla tahdilla. Sain kuningasidean kokeilla lamppujen kiertoa lenkillä. Lähetin Fyran kiertämään lyhypylvästä ja lähdin juoksemaan karkuun. Tavoitteena oli kierrättää se toisen lampun ympäri joka oli n. 20 m päässä. No ei siitä mitään tullut Sain Fyran irtoamaan tosi pitkältä matkalta, mutta ei mulla ollut mitään toivoa ehtiä lähemmäksi toista lamppua. Fyra ampui ihan törkeätä vauhtia lampun takaa ja sai mut hetkessä kiinni. Se suorastaan kuumi koko touhusta. Kokeilin pari kertaa ja totesin, että mun jalkojen pitäisi olla vieläkin nopeammat. Hauskaa meillä oli ja oli se varmasti ainakin hullun näköistä jos ei muuta... Keskiviikkona karkasin töistä aikaisemmin ja tehtiin lähimaastossa puolentoista tunnin lenkki, oli kivaa kun pääsi kotiin vielä valoisalla. Raittiista ulkoilmasta nauttien sain vielä idean mäkikävelyyn ja tehtiin läheisessä soramontussa pienet vetotreenit ja kävelyt.