Keskiviikkona käytiin lenkkeilemässä Minnan ja poikien sekä Tiian ja Kodan kanssa Elonkierrossa. Hienosti tuli koiruudet keskenään toimeen jopa Bella-mummo pysyi vauhdissa mukana eikä ollut edes pahemmin järkyttynyt kun tapasi Koda-Kelpien. Fyra piti tietenkin kunnon jöötä ja laittoi ukot järjestykseen. Sillä on pientä valeraskautta, mitä ei huomaa muuta kuin hieman kiukkuisesta käytöksestä sekä alimmat nisät on hieman turvoksissa. Oli kiva taapertaa hangessa isommalla porukalla. Kiitos kavereille lenkistä!.

Lenkin jälkeen hieman tokoiltiin. Otin Fyran kanssa ensin tunnaria ominpäin ja se onnistui kahdesti hyvin. Sitten Minna toimi liikkurina ja Fyralle tapahtui Uuno-bc:t ilmeisesti mun koirassa on jotain samaa kuin bordercolliessa. Fyra on astetta fiksumpi eläin. Se meni hieman hämilleen liikkurista vaikka me sitä joskus pari kertaa ollaankin otettu. Fyra oli ihan sitä mieltä, että Minna vei sen kapulan!. Tätä täytyy nyt treenata niin että joku muu vie sitä omaa sinne jotta se tajuaa ettei kukaan sitä ole pöllinyt... Yksinään (mun tekemänä) se osaa tunnarin. Lisäksi otin seuraamispätkiä, auton kiertoja sekä noutoa. Olen tuskaillut Fyran tuomisen kanssa, mutta eihän se ole mikään ongelma... Kun sanoo vierelle niin se tuo kapulan perusasentoon. Pöllö minä en ole aikaisemmin käyttänyt tuota käskyä vaan ehdollistanut sitä johonkin toiseen sanaan Fyra istuu kapula suussa vierelle, mutta tällä hetkellä sylkäisee sen ennen kuin ehdin ottamaan sen mun jalkoihin. Tätä täytyy nyt treenta erikseen. Ehkä mulla on siihenkin joku sana takataskussa mitä en vaan ole muistanut käyttää

Torstaina sain pestyä ja föönattua Lucaksen. On jo pidemmän aikaa pitänyt tehdä tuo projekti, mutta ensin oli kurakelit ja sen jälkeen tuli hervoton pakkanen. Nyt poika on taas puhdas jellona Illalla lähdettiin sitten Fyran kanssa tämän vuoden meille ensimmäisiin Purina-Centerin aksatreeneihin. Meillä oli tällä kertaa kouluttajana MM-mitalisti Tuulia Liuhto. Ihan kiva kun saa oppia erilaisilta kouluttajilta. En ole vielä koskaan ollut Tuulian opeissa joten oli kiva kokeilla uutta kouluttajaa.

Tuulia oli tehnyt meille 23 esteen radan jossa teemana oli pääasiassa pimeät putkikulmat ja välistävedot. Mä niin tykkään tuon hallin pohjasta!. Se on todella kimmoisa ja joustava, siinä tuntuu niin helpolta juosta eikä se ole yhtään liukas. Fyra oli innoissaan, vaikka se perinteiseen tapaansa suoritti ensin itsenäisesti parit putket ja kontaktit... Tottakai hänen piti esitellä taitojaan. Sain mielestäni ohjattua Fyraa ihan hyvin. Mitään suurempia virheitä ei saatu aikaiseksi, paitsi aluksi Fyra ei meinannut millään irrota pöydälle. Tehtiin sitä lelupalkalla jolloin se lähti pöydälle imuttamaan paremmin. En kyllä muista koska me ollaan viimeksi treenattu pöytää?. Se ei kuulu siihen perus treenilistaan, pitäisi varmaan  kuulua ajoittain?. Kepit meniin kahdesti ja ekalla kerralla Fyra jätti kummasti pari keppiväliä pujottelematta. Se ampaisi aina hirveetä vauhtia eteen, vaikka siellä ei ollut muuta kuin sivussa aa?. En tiedä katsoiko se sitä vai mistä moinen johtui?. Todettiin Tuulian kanssa että se on joku hetkellinen aivojumi sillä se ei ole Fyran tapaista ollenkaan. Toiseen suuntaan se pujotteli joka kerta kepit kun mentiin ne radalla toisen kerran. En ymmärrä mitä se näki jossain?. Tehtiin keppien palkkausta myös lelulla. Rytmi oli parempi kun Tuulia heilutti lelua edessä, maahan sitä ei voi Fyran kanssa laittaa koska menee siitä "koomaan".

Päästiin koko 23 esteen rata läpi ja mulla oli treenien jälkeen tuskahiki. En tiedä koska osaan sinne pukeutua oikein?. Aina liikaa vaatetta Ensi viikolla onkin sitten taas Jaakko kouluttamassa meitä.

Perjantaina oli superpitkä päivä. Ensin työpäivä ja siitä suoraan Hämeenkyröön Duon kanssa tapamaan Olafia. Mennessä oli ihan mukava ilma ajella Ideaparkkiin asti, mutta sen jälkeen alkoi pyryttämään lunta ja sitä riitti sitten koko kotimatkan ajan. Oltiin Duon kanssa viimeksi käsittelyssä ennen loppiaista ja silloin oli tapahtunut edistystä. Tällä kertaa sitä ei ollut tullut Tiesin tämän jo ennen kuin sinne mentiin. Viimeksi ero oli havaittava ja nyt vasenpuoli oli edelleenkin huonompi ja sen olisi pitänyt tulla paremmaksi. Duo sai paikallisesti akuuttia laseria ja jalkoja jumpattiin. Kauhean hyvältä ei näytä kun oireet ovat selvästi neurologisia. Tarvisi ottaa magneettikuvia yms.  Siihen en kuitenkaan lähde, koska kyseessä on sen verran hankala paikka niin leikkauskaan ei ole välttämättä mahdollista.

Kyselin Olafilta hänen mielipidettään Duon selästä ja mikä siellä mahdollisesti on vialla. Duolla on selässä siis spondyloosi joka tässä tilanteessa ei ole se "juttu" vaan tippumisen seurauksena siellä on ilmeisesti spondyloosi silta mennyt poikki minkä vuoksi se luupiikki painaa hermoihin toinen vaihtoehto on välilevy joka siellä liikkuu edestakaisin. Saatiin nyt jumppaohjeita jalkaan ja 10 päivän päästä olen taas Olafiin yhteydessä. Ellei mitään ihme parantumista tapahdu niin ei kauhean hyvältä näytä Duon osalta.

Käsittelyn jälkeen Duo oli taas niin iloinen ja onnellinen. Kotona se juoksi pomppien autoa ympäri ja sisälle se meni rinta kaarella pörhistellen. Hän oli ollut minun kanssani kaksin liikenteessä. Mun rakas Duo