Lauantaina menin jälleen iltavuoroon joten käytiin aamusella Johannan ja poikien kanssa pitkästä aikaan yhdessä lenkillä. Tehtiin tällä kertaa lenkki Syrjäharjun maisemiin. Oli ihana kävellä lumisessa maisemassa pikkuisessa pakkasessa. Tehtiin mukava puolentoista tunnin lenkki ja koirat saivat jolkotella vapaana. Lenkin yhteydessä sain musertavan tekstiviestin. Hyvin surullista Täytyy vaan nauttia jokaisesta hetkestä sillä koskaan ei tiedä mikä hetki on se viimeinen näiden karvanaamojen kanssa. Tämä kyllä lähinnä tuntui kuin pahalta unelta.

Tänään sunnuntaina suunnattiin Minnan ja Rokan kanssa kohti Längelmäkeä. Pakattiin Fyra mukaan autoon ja huristeltiin Kana-Areenalle aksailemaan Vuorelan Lotan oppeihin. Olispa meilläkin sellaiset maisemat ja semmoinen lämmin treenipaikka. Mieluusti voisin siellä treenata useammankin, harmi vaan kun ajomatka on sen verran pitkä... Lotta oli suunnitellut meille sellaisen mukavan 28 esteen radan jossa oli ihan kivasti vääntöä. Mä sain ihan kunnolla pyörittää itseäni ja koiraani jota en kauhean useasti harrasta. Muutenkin yritin katsoa sellaisia ohjausvalintoja jota en yleensä käytä. Mä jopa tein taas niitä sylivekkejä ja persjättöjä. Ekalla osuudella päästiin esteelle numero 21 asti. Mulla oli aluksi taas hieman ongelmia oman asenteen kanssa. Jotenkin se pohja tuntui taas oudokseltaan tosi pitävältä joten juokseminen oli sellaista sipsuttamista. Saatiin kyllä se oikea asennekkin esille kunhan hieman potkittiin. Minna kyllä puhui jostain sähköpannasta Sen kanssa ei varmaan uskalla enää treenata jos se laittaa sen mun kaulaani

Tokalla osuudella tehtiin 17.-28. esteet ja lopuksi yritin tehdä koko rataa lävitse. Tällä kertaa en kyentynyt tekemään nollalla koko rataa lävitse. Tai jos olisin oikein imprivisoinut niin ehkä se olisi tullut. Mun oli taas tosi vaikeata keskittyä ohjaamiseen kun tuli pienillä alueilla paljon tekniikkaa. Muutaman kerran sotkeennuin ja tein eri ratkaisuja mitä olin suunnitellut. Hyvä taitohan tämäkin on eikä sitä kisoissa kukaan huomaa. Lotta kuitenkin tiesi miten sen olin oikeasti suunnitellut. En voinut huijata...

Päivän treenilistalle meni tällä kertaa: pyöritykset -> lähdettävä ajoissa pois! ja lisäksi vedot kontakteilta putkien vääriin päihin. Duon ja Bellan kanssa ne onnistuu, mutta Fyran kanssa rytmittämisen kanssa ongelmia. Tosin mulle tuli treenien jälkeen mieleen, onkohan niitä koskaan tehty tai treenattu?. Ei ainakaan heti tule mieleen... Päivän positiivinen oli ehdottomasti: persjätöt!. Ne alkaa oikeasti onnistumaan, tälläkin kertaa ajoitukset kohdillaan. Mä alan oikeasti huolestumaan

Iso kiitos Minnalle tämänpäiväisestä retkestä ja seurasta. Tämä ei varmaankaan jää meidän viimeiseksi reissuksi, uusia vaan suunnittelemaan ettei aika käy liian pitkäksi