Toinen viikonloppu putkeen vapaana. Tämä viikonloppu oli siitä erikoinen etten ollut suunnitellut mitään suurempaa ohjelmaa. Lauantaina lähdettiin Loten ja perhosten kanssa heti aamutuimaan lenkkeilemään Hunnarille. Sitä lunta oli sitten tullut yön aikana Ei yhtään reittiä selvänä ja lunta oli polveen asti. Hyvin rämmittiin ja Fyra & Bella pysyivät hyvin vauhdissa mukana puhumattakaan pienistä perhosista. Eipä tarvi mitään syvälihas ja mäkikävelyitä kun siellä rämmittiin tunnin verran mäkiä ylös ja alas. Välillä oli myös metsäaksaa sekä ohjaajille, että koirille. Taisi ketteremmät jalat jäädä vielä sänkyyn nukkumaan. Daniel on kyllä niin hassu pieni eläin Se on niin Fyran lumoissa, uskollisesti se käytti koko lenkin Fyran perämiehenä olemiseen. Daniel varmaan ajatteli, että pitää nyt ottaa koko lenkistä hyöty irti kun ei tiedä koska pääsee seuraavan kerran.

Kun hyvä alkulämmittely (täysi hiki) oli tehty oli hyvä jatkaa vielä siitä parille jumpalle. Jalat oli kyllä aika rikki päivällä kuntoilusession jälkeen. Tuli tehtyä kehon koostumus analyysi ja sieltä tuli aika ylläreitä. Mielenkiintoinen testi, vaikka ei varmaan ihan koko totuutta kerro. Onhan se kiva tietää, että metabolinen ikä on -12 vuotta Onneksi siinä testissä ei ollut henkistä ikää sillä se olisi mennyt todella pahasti pakkasen puolelle.

Illalla tein vielä hieman tokoilua. Otin Fyran kanssa oman piilotusta niin, että Tolppa vei sen. Tolppa vei tikun ja samassa muisti hellalle jääneet kattilan. Fyra oli ihan sitä mieltä, että Tolppa vei tikun sisälle. Ei meinannut millään tajuta että kyllä se siellä maassa on. Kyllä se sitten sen lopulta löysi... Täytyy nyt vaan tehdä tuota muutamia kertoja ja sitten alkaa tekemään taas oikeata tunnaria. Lisäksi otin pitkän matkan noutoa ja vauhti noutoa. Fyra on kyllä aika hauska noiden kapuloiden kanssa.

Tänään sunnuntaina jatkettiin samaa linjaa ja mentiin heti aamulla Iiriksen ja poikien kanssa Hunnarille lenkille. Nyt kulkeminen oli huomattavasti helpompaa kun siellä oli selviä polkuja. Yksi lenkkeilijä koiransa kanssa lenkkeili samoja jälkiä pitkin, mutta meni sen verran edellä koko ajan ettei me sitä ehditty näkemään.  Jäljet vaan olivat niin tuoreet ja autoparkissa. Fyra oli kyllä tyytyväinen kun sai jälleen olla herraseurassa. Fyra on kyllä joku äijä magneetti kun kaikki urokset on siitä aina sekaisin. Nyt Fyra laittoi ihan Miloun pään pyörälle. Milou näki varmasti koko iltapäivän ruusunpunaisia unia Mankista

Lenkin jälkeen otin sitten elämäni ensimmäisen kerran trimmiveitsen käteeni ja kokeilin sitä Fyran turkkiin. Mun mielestä sillä tuli hyvää jälkeä ja varmaan vielä paranee kun sitä oppii käyttämään. Fyralla on nyt hyvä turkki, ihan näyttelykunnossa. Oli vaan pakko ohentaa ja vetää hieman karvaa pois kun pitäisi olla kahden kuukauden päästä näyttelykunnossa. Jos sille ei tee mitään tänä aikana niin sitten se on kyllä kasvanut ihan kamalaksi rehuksi. Katsotaan jos saisin sen pidettyä hyvänä tuolla trimmiveisellä, edes karkeus ei lähtenyt. Bellan turkki projekti onkin sitten hieman isompi. Mummo on päässyt ihan rehupelleksi. Hieman aloitin nypintää, mutta kyllä siinä vielä työsarkaa on. Olen vaan laittanut ohennussakset ja trimmisakset jonnekkin hyvään talteen...

Illalla tein vielä kaikkien koirien kanssa seuraamista törppöjen kanssa eli pujottelin niiden välissä. Lisäksi otin suoraa luoksetuloa virallisesti sekä vauhdilla. Kaikki koirat oli tosi innokkaita, pitäisi vaan aina keksiä jotain erilaista tapaa treenata. On vaan niin huono mielikuvitus, mutta onneksi voi aina katsella muiden treenivideoita ja poimia sieltä vinkkejä