Maanantaina oli vuorossa parin viikon tauon jälkeen maneesi aksat. Viime viikolla pakkasta oli sen verran, etttei treenejä pidetty. Mentiin Fyran ja Iiriksen & poikien kanssa lämppärilenkille. Tehtiin reipas kolmen vartin lenkki, oli kiva kun oli seuraa eikä tarvinnut yksin ulkona tarpoa. Iiris oli radantuonti vuorossa ja kuva on hieman kärsinyt (rutattu taskuun) tältä se kuitenkin näytti:

Radalla oli 17 estettä ja hypyt oli korkeudessa 40-45cm. Mun meni ekat kierrokset ihan läskiksi. Ajatukset oli ihan muualla ja radat meni ihan hömpöttelyksi. En anna sen kuitenkaan häiritä koiraa koska kyseessä on mun asenne ongelma. Joten me sitten hassuteltiin ja Fyralla oli tooosi kivaa. Mä jahtasin Fyraa ja apina-lelua ja taisi nekin jahdata mua välillä eli ihan perusmeininkiä taas. Joku ulkopuolinen varmaan katsoisi, että toi omistaja ei voi olla saanut tota koiraa 3-luokkaa saati että sillä on pari Ava-koiraa jo entuudestaan... Elämä eikä treenaaminen ei saa olla liian vakavaa. Sitten kun se menee vakavaksi niin kaikki se ilo häipyy siitä tekemisestä ja loppujen lopuksi se vie syvälle suohon.

Mulla oli pieniä ajatuskatkoksia esteellä 15. (hyppy) siitä piti viedä pimeässä kulmassa koira pussiin (este nro. 16.) Yritin tehdä sen pussi oikealta puolelta jolloin Fyra joka kerta hyppäsi pussikankaan yli ja sukelsi pussiin. Kun tajusin lopulta olla vasemmalla puolella niin se pussiin meno oli ihan sairaan upea!. Pussi suorastaan imaisi Mankeroisen sisäänsä. Kyllä me sitten pienen puhuttelun (siis puhuttelin itseäni) saatiin radalta ne pari hyvää nollaakin tehtyä. Iso kiitos treenikamuille treeneistä!.

         Päivän plussat ja miinukset:

  • + Joka kerta hyvät kontaktit puomilla
  • + Rytmitti ekaa kertaa ikinä kepit tosi nopeasti imutuksen avulla -> kokeiltava myös toisten
  • + Hyppäsi hyvin
  • + Haki hyvin putket ja pussit
  • + Pienen treenin jälkeen puomin leijeröinti onnistui
  • - Ohjaajan asenne oli kadoksissa
  • - Ohjaaja ei osannut ajatella loogisesti eikä muuta ohajustapoja (pussiin vienti)