Pakkasukko on vieraillut tämän viikon kylässä ainakin mitä ulkomittareihin on katsomista. Vaatetta on saanut pukea tuplamäärät sekä itselle ja koirille. Ollaan lyhennetty lenkkien pituutta (noin 30 min) mutta lisätty määrää 3-4 lenkkiä päivässä. Hyvin tarkenevat kun laittaa haalaria ylle. Maanantain aksat peruttiin jälleen pakkasen vuoksi. Jotenkin kylmässä maneesissa treenaminen lähemmäs -20 asteen pakkasessa ei ole järjin houkuttelevaa saati terveellistä.

Tiistaina käytiin Fyran kanssa TT-tokossa. Paikalla oli pari muutakin pakkasta pelkäämätöntä ohjaajaa. Mittari taisi tokon alkaessa näyttää -14 astetta, mutta kiristyi iltaa kohden. Me tehtiin pikaisen tokokarkelot ja keskityttiin lähinnä onnistumisiin. Tunnarista tuli kyllä tunari kun oli niin himskutin kylmä. Mun jääty sormet ja Fyran tassuja paleli, vaikka sillä oli haalari yllä. Muutama oman tuominen onnistui hyvin, muttta liikkeenä liikkurin kanssa ei keskittynyt yhtään oleelliseen. Annoin sitten olla ja otettiin vain omaa. Lisäksi otettiin yli pitkää noutoa jossa on hyvä vauhti. Muutaman kerran otin myös perusasentoon, tiputtaa istuessaan kapulan mun jalkoihin. Tulisi nyt vaan terästäytyä tämän pitämisen kanssa... Nyt kun on sopivat pakkasetkin niin olisi ainakin hyvä iltapuuhde. Otettiin myös pieniä seuraamispätkiä.

Keskiviikkona käytiin Lucaksen ja Duon kanssa Jukka-eläinlääkäriä moikkaamassa. Duo oli lähinnä vain mukana sen vuoksi, että Jukka hieman näki sitä. Duon osalta kortisoniannosta tulisi nyt pienentää pikku hiljaa. Jätin nyt pikku hiljaa iltatabletin pois ja mennään pelkällä aamu tabletilla. Katsotaan mitä tulee tapahtumaan sen osalta. Lucas sai terveyspiikkiinsä ja hieman katsottiin leikattua jalkaa. Lucas on hieman keventänyt sillä astumista viimeisen viikon aikana ja maanantaina & tiistaina se ei suostunut edes astumaan leikatulla jalalla. Ulkona kyllä meni neljällä jalalla, mutta sisällä kolmella. Olin hieman hermostunut aiheesta, mutta epäilin jalan olevan vain hieman arka. Itse ristarit oli ihan kunnossa ja polvikin paikallaan. Ilmeisesti siellä on joitakin kiiinnikkeitä jotka ovat hieman ärtyneet. Annetaan nyt kipulääkettä 7 päivää ja kuvataan jalka sen jälkeen jos oireet jatkuvat. Polvessa saattaa olla nivelrikko muodostumaa. Lucas sai kipulääkettä mukaansa ja Duo kortisonia. Kipulääkkeen avulla Lucas alkoi vielä samana päivänä kävelemään leikatulla jalalla hieman keventäen. Nämä pakkaset ei tietenkään herkkatassuiselle leijonalle sovi kovin hyvin.

Olin niin varhain jo liikenteessä, että pakkasin vielä Fyran ja Bellan autooni. Käytiin vielä reipas tunnin lenkki Syrjäharjulla -18 asteen pakkasessa. Oli niin kaunis auringon paiste, että oli hyvin vaikea kuvitella kuinka paljon pakkasta oli todellisuudessa. Fyralle on Ossi-Orava tullut entistä tärkeämmäksi nyt kun Duo ei ole lenkeillä mukana. Duon kanssa Fyralla oli tapana juosta ja kirmailla. Nyt juoksukaverin puutteessa se leikkii Ossin kanssa ja minä saan heitellä lelua. Fyra käy välillä hieman ärsyttämässä Bellaa ja saa siitä hetkeksi juoksukaverin. Tehokkaan aamun jälkeen oli hyvä mennä illaksi töihin.

Torstaina oli vuorossa aksaa Hypättiin Fyran kanssa Anun ja Divan kyytiin ja suunnattiin Turkuun Purina-Centerille. Pakkasta oli ihan kiitettevästi mittari laski alle -20 asteen taisi parhaimmillaan olla -25 astetta. Lämmittelylenkki tehtiin sitkeästi vaikka tuntui, että posket jämehtyy ja varpaat jäätyvät. Onneksi halli on sisältä lämmin niin sinne sai hyvin Fyran häkin rataan tutustumisen ajaksi. Meillä oli tällä kertaa kouluttajana Janita. En ole hetkeen Janitan koulutuksissa käynyt (vuosi sitten yksäri?) mutta on se vaan niin pätevä kouluttaja. Tunnelma oli tiukka ja asiallinen, mutta mä opin taas vaikka mitä uutta. Vielä kun ne pysyisi tässä päässä. Janitalla oli haastava rata joten en tutustunut kuin esteelle numero 13 asti koska en kuvitellut pääseväni pidemmälle. Mitä vielä!. Me tehtiin Fyran kanssa siihen mennessä päivän pisin rata ja vielä ekalla kerralla Päästiin esteelle ekalla kerralla 17 asti j aloppujen lopuksi esteelle 20 asti. Jumantsuikka me oltiin jopa hyviä!.

                            Päivän plussat ja miinukset:

  • + Fyran asenne, ensimmäistä kertaa ikinä se komensi mua radalla. Siis se oikeasti haukkui mulle ja yritti näykkäistä
  • + Fyra leikki koko ajan erinomaisesti apinan kanssa
  • + Sain alun onnistumaan vaikka se oli vaikea. Koira suoritti hyvin itsenäisesti ekan hypyn ja toisen esteen pakkovalssi onnistui erinomaisesti. Kolmannen hypyn valssi oli joka kerta ajoissa (!?)
  • + Pimeät putkikulmat ja putkiin irtoamiset onnistuivat
  • + Pari viikkoa sitten keppien jättäminen kesken -> Nyt ei mitään havaittavissa vaikka tein persjätön päässä
  • + Kun ohjaus sujui (valssit oikein) Fyran laukka oli toosi pitkää ja nopeaa.
  • - Valssin suunta on hyvä, mutta valssi on vasta valmis kun koira laskeutuu hypyltä alas -> pitäisi olla jo ponnistusvaiheessa valmis
  • - Väärin ajoitettu valssin valmistuminen aiheuttaa liukastumisia kun koira ei tiedä mihin suuntaan pitää mennä seuraavaksi. Kysyy vielä laskeutuessa seuraavaa estettä.
  • - Vapauttaminen puomilta ei saa tapahtua liikkeellä (oltava tarkkana!)

Mun tuli niin superhyper hyvä olo näiden treenien jälkeen. Vielä kun sai Anun kanssa analysoida omia ratoja niin tuntui, että ajatuskin alkaa toimimaan paremmin. Tosin mun jännittävin hetki taisi olla kotimatkalla kun poliisi seurasi meitä lähemmäs 20km. Mua jännitti enemmän kuin Janitan treeneissä Kiitos Anulle matkaseurasta ja terapiasta!. Nää torstait on vaan niin kivoja vaikka päivistä tulee pitkiä. Kaiken sen arvoista!.