Pari ylimääräistä vapaata ja se tietää heti enemmän aikaa rakkaille harrastuksille ja yhdessä ololle Perjantaina mentiin Bellan ja Fyran kanssa lenkkeilemään elonkiertoon Nemo ja Milou shelttien kanssa. Tunnin reipas lenkki ja koirat saivat juoksennella vapaana. Fyran rakas Ossi Orava hukkui kolmesti ja viimeisellä kerralla se kirjaimellisesti meinaisi hukkua ojaan. Tässä on kehittynyt taitavaksi pikku pehmon etsijäksi. Nyt löysin sen kerran pellolta ja Fyra löysi sen itse toisen kerran. Kolmannella kerralla Ossin pelasti Iiris ojasta. Fyralla oli suuri huoli kun Ossi oli ihan litimärkä. Miten yksi pieni pehmo voi olla noin tärkeä?

Arkistojen aarteita: Fyra ja Ossi.

Lenkin jälkeen oli tokoilujen aika. Otettiin Fyran kanssa alokasluokan jäävät liikeet ja luoksetulon kokeenomaisesti ilman palkkausta. Iiris toimi liikkurina. Ei olla varmaan viime syksyn jälkeen otettu kisanomaisesti?. Liikkeestä maahanmeno onnistui hyvin, vaikka epäilin kylmää ja kosteaa maata. Luoksetulo oli hyvä, vaikka hieman hypähti taas reidelle. Seisomisen se sitten sekoitti ja meni maahan. Muistutuksen jälkeen muisti taas mitä tarkoittaa -seis- käsky. Toinen minkä huomasin oli, se että on alkanut ennakoimaan -mukana- käskyssä tulevaa liikettä. Seuraamisessa meillä on seuraa, mutta kun tehdään jääviä niin käsky on -mukana- nyt mun pitää tehdä seuraamispätkiä myös tällä  -mukana- käskyllä muuten ennakoi tulevaa liikettä. Fyra ei siis ole mikään putkiaivo  Lisäksi otettiin pitkästä aikaan hyppyä. Se tehtiin kisanomaisesti ja se meni ihan kivasti. Jos nipotan niin se ottaa yhden tassuaskeleen sivulle kun palaan luokse. Otin namikupilla samaa jolloin pysyi paikallaan odotusajan. Pitää vaihdella tätäkin asiaa välillä. Ruutua tehtiin lopuksi lelupalkalla ja se oli Fyan mielestä kivaa. Bella-mummokin teki ruutua. Mummo oli kaikista pätevin -tietty!-

Lauantaina oli työpäivä, mutta sen jälkeen mentiin tokoilemaan Prismalle omalla porukalla. Paikkalla oli Minna Iiris. Me Fyran kanssa tehtiin taas sitä hyppyä. Liikkeen omaisesti ja paikalla oloa esteen takana namikupilla. Onnistui kivasti. Lisäksi otin seuraamista ja sitä -mukana- käskyllä liikkumista ilman jääviä liikkeitä. Kokeiltiin myös kiertoja sekä luoksetulon vierelletuloa. Ei hypännyt nyt niin pahasti kuin aiemmin reidelle. Lopuksi otettiin vielä paikalla makuu niin että Fyra oli Uunon ja Miloun keskellä. Otettiin kisanomainen 2 minuutin makuu (Fyralla oli takki päällä). Fyra makasi hyvin ja rauhallisesti vaikka Milou nousi kesken suorituksen liikkeelle. Ei ottanut häiriötä Tämä tuntuu olevan hyvällä mallilla vaikka ei olla talvella edes tehty... Tosin palkat meni hieman ristiin kun Fyra juoksi Miloun namikupille ja Milou Fyran lelulle Mulla oli Duo ja Bella myös autossa ja nekin hieman hömpsötti jotain. Duo ei ole ollut mukana tokotreeneissä lähemmäs 5kk joten se oli aika täpinöissään kun pääsi Prisman parkkiksella autosta ulos. Sitä intoa ja iloa riitti taas vaikka muille jakaa. Eipä sillä niin väliä miten se meni kun Duolla oli vaan tosi kivaa.

Tehtiin tokoilujen jälkeen Minnan ja poikien kanssa kaupunkikävely. Meillä oli sellainen 6 koiran komppanja joten oltiin varmasti ihan kivan näköinen valjakko Duo piristyi kummasti kun se näki kavereita pitkästä aikaan. Se moikkasi Minnan pojat ja tepsutteli koko ajan edellä. Remmilenkeillä sitä voi pitää mukana ja hieman pidemmilläkin remmilenkeillä kunhan saa seuraavana päivänä ottaa taas kevyemmin ettei rasitu liikaa. Olipas kiva ajatusten vaihtolenkki...

Sunnuntaina me käytiin Fyran kanssa kokeilemassa aksaa Turussa ATT:n hallilla. Mulla oli pientä flunssaa ollut koko viikon ja sen kyllä huomasi myös radoilla ei meinannut kunto ja ajatus pysyä perässä radalla. Tarjolla oli kolme starttia, mutta me osallistuttiin vain kahteen niistä. Molemmilla radoilla tuomarina toimi Marjo Heino. Hyppyradan oli kyllä tehnyt makseille (medeillä sama rata) Eeva-Liisa Pohjanen. Hyvin erikoinen ja haastava rata. Oli sitten ihan tekniikkaa oikein kunnolla ja koko rahan edestä. Mulla oli pieniä muistiongelmia tutustumisessa, mutta jäi kuitenkin hyvä fiilis radasta. Fyra oli kyllä taas aikamoinen kuumakalle. Jos me käydään muuten hallissa se on ihan cool, mutta kun ollaan menossa radalle niin siitä on tullut pikku piru. Se ottaa aika kovia kierroksia kaikesta ja varsinkin ländereistä. En sitä komenna koska se vie sitä draivia pois radalta, mutta luulen että se taas tasoittuu kun päästään ulos kisaamaan kun on enemmän tilaa. Duo oli joskus ihan samanlainen huutaja. Fyran kanssa hyppyrata meni mainiosti kolmannekselle vikalle esteelle asti. Olin selvinnyt siihen asti todella hienosti kaikista koukeroista ja sitten ajatukset oli jossain ihan muualla (maalissa?) ja takaakierrosta (esteet ei ollut vierekkäin vaan aika lomittain) Fyra tuli välistä enkä meinannut saada sitä toiselle puolelle takaisin. Tästä 5 eli kielto ja aikaa paloi. Mentiin kuitenkin silti tiukassa ihanneajassa alle ja hävittiin voittajalle n. 3 s vaikka kiellossa meni aikaa. Ei siis hassummin! Fyran etenemä kiellosta huolimatta 3,96 m/s.

Agiradalle mulle ei syntynyt oikein mitään fiilaria radasta. Sain sen kyllä päähäni, mutta muuten se oli aika pannukakkua. Fyra oli kyllä nytkin mainio ja olisi muuten tehnyt nolla radan, mutta mun valssi hieman venyi ja sen seurauksena Fyra otti mun seläntakana yhdenylimääräisen hypyn. Sen vuoksi hylsy. Tuntui kivalta kisata pitkästä aikaan ATT:lla ja nurmikin tuntui kivalta. Ehkä me osallistutaan niihin karsintoihin heinäkuussa?. Kisojen jälkeen käytiin Loten ja perhosjengin kanssa lenkkillä Hunnarilla. Ihana ilma ja kivat maisemat. Fyra oli oikein fiksusti käyttäytyvä aikuinen nuorempien seurassa. Hyvä jäähdyttelylenkki kisapäivän jälkeen tosin omistaja oli siinä vaiheessa jo ihan -tööt!-