Maanantaina lähdettiin Duon kanssa heti mun töiden jälkeen ajelemaan Hämeenkyröön tapaamaan Olafia. Olisin mieluusti niin kauniilla ilmalla ollut muualla kuin istunut autossa lähemmäs kaksi tuntia suunta. Mitäpä sitä ei tekisi rakkaan koiransa puolesta...

Kuten minä kuvittelinkin oli Olaf samoilla linjoilla minin kanssani. Duon vointi oli parantunut huomattavasti. Viimeisten viikkojen aikana se on pystynyt ITSE hyppäämään auton takaluukkuun. Pieni asia, mutta kun koira ei ole itse sitä pystynyt tekemään yli puoleen vuoteen niin oli Duokin ihmeissään kun ei mätkähtänyt maahan. Kropan malli on taas muuttunut tynnyristä enemmän sporttimalliseksi länderiksi eli paino etuosalta on siirtynyt takaosalle.

Duoa käsiteltiin lähemmäs tunnin ajan joka käsitti laserin ja akupunktion sekä tämän uuden kylmälaserin. Mulle tuli niin hyvä mieli kun katselin kuinka Duo nautti käsittelystä ja vielä parempi mieli tulee siitä kun tietää että se myöskin auttaa. Vasenpuoli ongelmaton, mutta oikea puoli on edelleen kireä. Olaf oli sitä mieltä että Duo tulee parantumaan 100%  Käydään nyt vielä 2-3 kertaa ja sen jälkeen voidaan hoidot lopettaa toistaiseksi.

Kotiin päästyämme (itse olin ollut reissussa lähemmäs 13 tuntia) näin Duon ravaavaan ekaa kertaa lokakuun jälkeen. Voi sitä iloa

© Johanna Kuusi