Vanhukset: Bella, Duo ja Lucas pääsi myös tekemään jotain pientä mm. keppejä ja pientä radan pätkää. Kaikilla oli ainakin hyvä mieli
Hetki huilattiin kotosalla kunnes lähdettiin Cincon kanssa toko treeneihin omalle kentälle (taas). Cinco oli taas kovin innokas oppilas. Tällä kertaa otettiin luoksepäästävyyttä ihan liikkeenomaisesti. Tätä me ei oltu ikinä tehty, mutta Cinco pysyi koko ajan vierellä istumassa kun Tiia ja Johanna tuli sitä "tervehtimään" kyykistyivät alas ja silittivät. Wau!
Toisena otettiin kiertoja, koska niiden kautta pystyy treenaamaan montaa eri liikettä. Cinco oli innoissaan kun sai kiertää siivekkeitä. Tän se kyllä osaa! Irtoaakin jo tosi kaukaa Lisäksi otettiin luoksetuloa, mutta se me otettiin ihan pentumaisesti eli Johanna piti kiinni ja minä kutsuin. Tuli hyvin!. Lopuksi vielä paikallaolo kentän ulkopuolella. Tämä paikka makuu on vielä vaiheessa (kas kummaa...). Cinco pysyy niin kauan makuulla kunnes saa ekan kerran namia, sitten nousee heti ylös. Tätä täytyy nyt vaan pikkasen treenailla kotonakin. Otettiin sitten paikka istumisena ja se jo sujuu ihan mallikelpoisesti vaikka täytyy myöntää että paikallaoloja eikä odottamista olla kauheasti vielä treenattu Täytyy laittaa listalle!. Kivat oli treenit ja pikku napero meni ihan mukavasti vanhempien koirien seassa.
Lauantaina pohdiskelin pitkään lähdenkö Ylöjärvelle kisaamaan vai en. Yksi ainoa startti eikä millään olisi jaksanut lähteä sinne vain sen vuoksi. Oltiin alunperin suunniteltu että Daniel kisaa pari starttia 2-luokassa ja me lähdetään mukaan. Daniel sitten nousikin 3-luokkaan ja pikku kiitäjän startit oli vasta sunnuntaina. Lotte kuitenkin lähti Evan kanssa meidän matkaan katselemaan 3-luokan starttia. Siskokset matkustivat takapenkillä samassa häkissä ja ne oli NIIN suloisia. Cinco piti Evaa tyynynä. Nukkui pää pepun päällä, tuli niin nostalginen fiilis kun haettiin niitä Mikkelistä. Ne oli niin ihanista koko matkan viekukkain
Minä sain sitten kisapaikalla ihan rauhassa keskittyä omaan starttiin kun mulla oli pennunhoitaja mukana. Lotte oli Evan ja Cincon kanssa. Ne oli kyllä aikamoinen pari valjakko joka paikassa päitensä ja taisi ne laittaa Loten jalat pakettiin muutaman kerran (leikkivät hihnassa ja kiersivät Loten jalat). Cinco on kyllä aika villi viikari, se on vilkas. Koko ajan pitäisi olla jotain tapahtumaa jos ei ole sitä keksitään itse mm. haetaan keppejä ja "häiritään" muita koiria. Me saatiin rauhassa Fyran kanssa kävellä. Oli tosi viileää ja kylmä tuuli vaikka vettä ei satanutkaan kuin vasta kotimatkalla.
3-luokille oli vain yksi startti ja se oli KV-rata. Tuomarina oli ihan uusi tuttavuus minulle Norjalainen Jan Edil Eige. Pitkiä ja hyvin erilaisia ratoja se teki. Mulla ei ollut oikein mitään käryä edes sen 2-luokan radoista. Näytti vaikeilta ja se 3-luokan rata oli mun mielestä tosi outo. Pitkiä estevälejä ja kauhean sumppua. Pari pahaa ansaakin siellä oli: kovassa vauhdissa mentiin kepeille oikealle kaartaen niin koira äkkiä vauhdin hurmassa saattoi hypätä lähtö hypyn. Toinen paha kohta oli keppien jälkeinen muuri ja hyppy. Hyppy piti takaakiertää ja siellä oli tosi pahasti ansaputki. Lopussa oli 3. vikana esteenä puomi ja sieltä piiti palata taaksepäin useampi metri hypylle jonka kautta mentiin vasta maaliin.
Katselin rauhassa minit ja mietin taktiikkaa, mutta enpä oikein saanut mitään mielikuvaa radasta. Rataan tutustumisessa se sentään hieman aukesi, mutta aika arpomiseksi se tuntui menevän. Rata oli tooosi pitkä. Varmaan pisin mitä olen ikinä mennyt 191 metriä!. Ihanneaika 54s ja etenemäksi tuli 3,5 m/s.
Fyra meni keskivaiheilla ja mua jännitti. En tiedä johtuiko se siitä että Lotte oli mukana vai siitä että mä en oikein tiennyt mitä siellä radalla teen?. No me päästiin radalle ja sain tehtyä keinun jälkeen persjätön kuten olin suunnitellut. Vinohypyn jälkeen multa katosi putken pää ja seisoin suoraan sen edessä. Manki teki kuitenkin mun häsläyksestä huolimatta kiltisi töitä. Tämän jälkeen saatiin taas radasta kiinni hetkeksi. Muurin jälkeen tein aluksi miten piti, mutta kun mun piti lähettää koira putkeen niin mä meninkin sen mukana putken suulle asti. Sain kuitenkin putkesta jälleen koiran mukaani. Hermo meinasi loppupäässä pettää kun tajusin että nolla saattaa tulla (tätä ei saisi ikinä ajatella kesken radan!). No saatiin me nolla, mutta ei ollut mitään tietoa ajasta. Meitä ennen oli tullut ainakin yksi nolla ja jälkeenkin tuli yksi tosi nätti nopea nolla.
Lähdettiin Fyran kanssa kävelylle ja kun tultiin takaisin niin Lotte kertoi että me oltiin voitettu se KV-rata! WAU Etenemä oli jotain 3,95 m/s. Fyra sai ensimmäisen (ja viimeisen?) CaciAG eli Agility Cacibin!. Siitä me kyllä vähän unelmoitiin, mutta en olisi ikinä uskonut että me se myös saadaan!. Nollia taisi tulla kolme kappaletta, pienet kisathan nuo oli mutta hienoa silti!. Tämän nollan ansiosta Fyralla on myös oikeus osallistua ensi vuoden 2013 SM-kilpailuihin ja MM-karsintoihin Mun pätevä super Manki
© Lotte Sinivaara
Ylöjärvi 01.09.2012 Agility KV-kilpailu Fyra sij. 1. ja Caciag eli Agility Cacib!/
Internationall Agility Competition in Ylöjärvi 01.09.2012:
Fyra won the class 3 and received CaciAg!
Sunnuntaina nukuttiin pitkään. Mulla oli vaan Fyra ja Cinco kotosalla kun muut oli mummolassa yökylässä. Päivällä käytiin Mustialassa lenkkeilemässä koko lauman ja Tolpan kanssa. Illalla tein pienen ravilenkin Cincon kanssa ja Fyran kanssa käytiin juoksemassa. Hieman myös tokoiltiin ja tehtiin keppejä takapihalla. Ihanan vapaa sunnuntai!
Kommentit