Tiistaina oli vuorossa Cincon Lastentarha Jokioisilla. Paikalla oli jälleen monta (9kpl) erilaista karvaturria kaniini mäyrakoirasta pyreneittenmastiffiin. Ensin tehtiin perinteinen leikkiosio eli koirat saivat juosta vapaana ja oppia koirien elekieltä. Cinco meni reippaasti muiden mukana ja sille löytyi oma juoksukamu josta se piti ihan älyttömästi. Kaikista karvaturreista Cinco valkkasi itselleen leikkikamuksi pittbullin Tilda-tyttönen oli oikein kiva kaveri ja me naurettiin Annen kanssa että Cinco löysi itsestään sisäisen bullinsa. Cinco viipotti pitkin peltoja ja kamu yritti kovin pysyä perässä. Jännä miten välillä löytyy sellainen "mielitietty" joka on muiden kamujen yläpuolella.
Kentällä tehtiin nätisti tervehtimistä ja maahanmenoa. Molemmat onnistuivat naperon kan ssa hyvin. Silmät sikkurallaan se tapitti mua koko ajan, jos vaikka saisi lelun tai namin.
Keskiviikkona lähdettiin Cincon kanssa ihan kaksistaan Turkuun aksaamaan. Vuorossa oli Elinan penturyhmän viimeinen oppitunti. Meillä oli ihan 12 esteen rata joka suoritettiin pätkissä. Ohjaustekniikkaa oli mm. valssi, poispäinkäännös, takaaleikkaus, takaakierto ja sylkkäri. Ajattelin ensin ettei siitä tule mitään kun ei me osata. Ihme ja kumma Cinco pysyi tosi hyvin lähdössä, pystyin ottamaan kahden hypyn takaa vastaan (tätä pysymistä tulisi treenata!). Luoja sentään miten hienosti se meni!!! Mä niin tykkään aksata Cincoliinin kanssa
Kaikki ohjaus tekniikat onnistuivat ja Elina totesi että Cinco on ihan sairaan nopee!. No sitä se on... Sen kiihtyvyys on nollasta sataan ja ärräpäät (siis se haukkuu!!!!) lentää heti jos ohjaus on myöhässä eikä se tiedä minne mennä. Mua ihan pelottaa koska se on nyt jo tosi estehakuinen ja todella irtoavainen. Saatiin myös kehuja siitä miten hyvin se lukee kehoa. Heti kun poispäin käännöksessä heilautin kättä liikaa se irtosi kolme metriä sivulle. Kun käsi pysyi nätisti vierellä oli käännös superpieni ja hieno. Elina nauroi että tälläistähän koiraa mä olen aina toivonut. Joo niin olen, mutta mua pelottaa miten sen kanssa tulen pärjäämään. Cinco nimensä veroinen pikku kiituri
Tortaina mentiin käymään kentällä töiden jälkeen käveltiin ensin metsälenkki jonka jälkeen Cinco treenaili keskiviikon tekniikkajuttuja ja otettiin hyppyjumppaa. Tietty myös Bella, Duo ja Lucaskin pääsi hieman aksailemaan.
Fyra pääsi sitten omalle automatkalle kun hoidin asioita. Perjantaina mä saan sen omaan kotiini toipilaskodista. Voi miten on kaivannut niitä kello 5 herätyksiä kun Manki tulee tökkimään kuonolla ja hyppää peiton alle kainaloon. Päästään taas normaaleille lenkeille, tosin aluksi ihan hihnassa ja pikku hiljaa sitten vapaana. Mä tykkään!
Kentällä tehtiin nätisti tervehtimistä ja maahanmenoa. Molemmat onnistuivat naperon kan ssa hyvin. Silmät sikkurallaan se tapitti mua koko ajan, jos vaikka saisi lelun tai namin.
Keskiviikkona lähdettiin Cincon kanssa ihan kaksistaan Turkuun aksaamaan. Vuorossa oli Elinan penturyhmän viimeinen oppitunti. Meillä oli ihan 12 esteen rata joka suoritettiin pätkissä. Ohjaustekniikkaa oli mm. valssi, poispäinkäännös, takaaleikkaus, takaakierto ja sylkkäri. Ajattelin ensin ettei siitä tule mitään kun ei me osata. Ihme ja kumma Cinco pysyi tosi hyvin lähdössä, pystyin ottamaan kahden hypyn takaa vastaan (tätä pysymistä tulisi treenata!). Luoja sentään miten hienosti se meni!!! Mä niin tykkään aksata Cincoliinin kanssa
Kaikki ohjaus tekniikat onnistuivat ja Elina totesi että Cinco on ihan sairaan nopee!. No sitä se on... Sen kiihtyvyys on nollasta sataan ja ärräpäät (siis se haukkuu!!!!) lentää heti jos ohjaus on myöhässä eikä se tiedä minne mennä. Mua ihan pelottaa koska se on nyt jo tosi estehakuinen ja todella irtoavainen. Saatiin myös kehuja siitä miten hyvin se lukee kehoa. Heti kun poispäin käännöksessä heilautin kättä liikaa se irtosi kolme metriä sivulle. Kun käsi pysyi nätisti vierellä oli käännös superpieni ja hieno. Elina nauroi että tälläistähän koiraa mä olen aina toivonut. Joo niin olen, mutta mua pelottaa miten sen kanssa tulen pärjäämään. Cinco nimensä veroinen pikku kiituri
Tortaina mentiin käymään kentällä töiden jälkeen käveltiin ensin metsälenkki jonka jälkeen Cinco treenaili keskiviikon tekniikkajuttuja ja otettiin hyppyjumppaa. Tietty myös Bella, Duo ja Lucaskin pääsi hieman aksailemaan.
Fyra pääsi sitten omalle automatkalle kun hoidin asioita. Perjantaina mä saan sen omaan kotiini toipilaskodista. Voi miten on kaivannut niitä kello 5 herätyksiä kun Manki tulee tökkimään kuonolla ja hyppää peiton alle kainaloon. Päästään taas normaaleille lenkeille, tosin aluksi ihan hihnassa ja pikku hiljaa sitten vapaana. Mä tykkään!
Kommentit