Bella saapui pitkän harkinnan jälkeen. Olin aina haaveillut länderistä ja kun toisen koiran hankinta tuli ajankohtaiseksi ei rodun valinta ollut vaikeaa. Halusin ehdottomasti kromfohrländerin. Näin internetissä Suomen kromfohrländer ry:n sivuilla ilmoituksen tulevasta pentueesta. Soitin välittömästi Annelle sekä Tiinalle. Pennuista oli tullut paljon kyselyitä mutta joskus kannattaa olla sitkeä wink Toivoin kovasti saavani narttu pennun. Kun pennut sitten syntyivät lokakuun alussa ja sukupuoli jakauma oli 3 urosta ja 4 narttua sain tiedon, että saisin pennun.

Kävimme katsomassa pentuja ensimmäisen kerran 3 viikon iässä Helsingissä, missä pennut syntyivät. Pennut olivat niin pieniä ja suloisia, kaikki nukkuivat sulassa sovussa keskenään. Kiinnostuin jo silloin vaaleasta nartusta joka oli syntynyt ensimmäisenä. Uudelleen menimme katsomaan pentuja kun ne olivat lähes 6 viikkoa. Vaalea narttu ja pienempi tumma narttu miellyttivät minua kaikista eniten luonteenpiirteiden mukaan. Kun vaalea narttu kiipesi syliini, tiesin, että tämä se olisi. Nimen valinta ei ollut vaikeaa, olisin halunnut nartun nimeksi Bellen, mutta vanhempani sanoivat, että tuo nimi on kyllä enne ja he eivät ala pelleä pihalla huutamaan:) Niin Bellestä tuli Bella joka myöhemmin on taipunut myös pelkäksi Beeksi sekä Belladonnaksi.




Bella joulukuussa 2000 n. 2kk iässä


Jasu-corgi ja Bella joulukuussa 2000

Kivikkoinen alkutaival...
Bella oli pentuna 16 vko;n asti sopeutuvainen, utelias ja tasapainoinen pentu. Kaikki sujui hyvin, Bella kulki mukanani joka puolella kylässä, kaupassa, kaupungilla, juhlissa. Kävimme linja-autoasemilla, raveissa, juna-asemilla siihen pisteeseen asti että ajattelin jo, että joku tulee jo kyselemään suunnittelenko jotain epämääräistä ;)

Ongelmat alkoivat mikrosirun laitosta joka laitettiin Bellan ollessa 16 viikkoa. Mikrosirun terä meni poikki ja teki pitkän haavan Bellan niskaan. Bella kiljui ja pissasi alleen. Tämän jälkeen teimme eläinlääkärin ja vastaanottovirkailijan kanssa makkararinkiä, jottei Bella leimasi kaikkia ihmisiä. Seuraavina päivinä/viikkoina teimme makkararinkiä vieraiden ja tuttujen ihmisten kanssa. Tämä oli turhauttavaa, sillä Bella ei pystynyt stressitilan vuoksi syömään makupaloja. Lenkillä Bella väisti ojaan tai tielle vieraan ihmisen lähestyessä, vapaana ollessaan karkasi kotiin. Kotona ovikellon soidessa pissasi sänkyyn ja eikä suostunut poistumaan huoneestani kun vieraita tuli. Pyysimme vieraiden olemaan niin etteivät he ottaisi minkäänlaista kontaktia Bellaan. Sitä ei saisi missään nimessä koskea tai edes katsoa. Jo pelkästään vieraan ihmisen katse sai Bellan juoksemaan takaisin huoneeseeni.

Pikku hiljaa kovan työn tuloksena (lähes kaksi vuotta) saimme pientä luottamusta vieraisiin ihmisiin, lähellä sai olla, mutta neitiä ei saanut yhtään katsoa tai hän meni paniikkiin. Kun ihmisiä oli kylässä ja he istuivat keittiössä kahvilla, teimme Bellalle makkarapolkuja huoneestani keittiön pöydän alle. Pikkuhiljaa Bella uskalsi tulla keittiöön ja syömään namit pöydän alta. Bella tottui, että ainakin ihmisiä tulee saa makkaraa.

Kävimme erilaisissa koulutuksissa, mutta tuntui siltä, että kukaan ei osannut suhtautua oikeanlailla arkaan koiraan. Monet neuvot, mitä me saimme, olivat todella ristiriitaisia keskenään. Kävimme useilla eri ongelmakoirakouluttajalla, homeopaatilla ja kokeilimme kukkaterapiaa. Ehdotettiin meille kunnon mieliala lääkitystäkin, mutta olin jyrkästi vastaan. Yritin saada Bellalla positiivisia kokemuksia, mutta kaikki tuntui turhauttavalta.


KF T-pentue pentunäyttelyssä 2001:Juuli, Kamu, Niilo ja Bella


talvi 2001-2002

Kesä 2002 Bella, Lucas ja Jasu heart




















Duo, Bella & Lucas vuosi 2005







Bella ja paras lelu: röhkivä possu

Bella & Agility

Aloitimme agilityn Bellan ollessa vuoden, esteet opittiin nopeasti. Bella nautti, pieni terrieri luonne heräili aika ajoin. Jälleen vastaamme tuli arkuus. Ollessamme yksin kentällä Bella meni kuin unelma, mutta heti kun joku tuli katsomaan tai olimme harjoituksissa Bella meni kuin hidastetussa elokuvassa. Autolle päin mentiin lujaa, mutta autolta poispäin kuin hidastetussa elokuvassa. Bella pelkäsi kaikkia ratahenkilöitä ja koiria. Se ei kerta kaikkiaan kestänyt sitä, että jotkut katselivat häntä vaan meni aina lukkoon. Tämä tuntui todella turhauttavalta, jättäydyimme pois ryhmästä ja päätimme harjoitella agilityä yksikseen. Bella kulki aina mukanani katsomassa kilpailuja kun kilpailin toisella koirallani. Lopuksi Bella sai aina ottaa lämmittely esteitä lopuksi. Näin Bella oppi tuntemaan eri kisapaikkoja.

Ensimmäisiin epävirallisiin uskalsimme mennä lokakuussa 2003. Bella oli jo muutamia kertoja osoittanut haluavansa kentälle sillä mennessäni tutustumaan rataan ja kilpaillessani Janitan kanssa Bella haukkui radan varrella ja halusi perääni. Suuri kysymysmerkki oli kuitenkin ratahenkilöt ja tuomari. Kestäisikö Bella? Uskalsimme ensimmäisiin epävirallisiin Turkuun ATT:n hallille, missä Bella oli käynyt aikaisemmin. Sanoin tuomarille jo rataan tutustumisessa, että minulla on todella arka koira, ettei tulisi liian lähelle. Tuomari pysyi kauempana ja Bella oli onnesta ja ihmetyksestä sekaisin päästessään radalle. Ainoastaan yksi kielto tuli hypyltä ja hienosti sijoitus 4. Tämä antoi toivoa myös virallisiin kisoihin osallistumisesta.

Ensimmäiset viralliset kilpailut olivat marraskuussa 2003 Att:n hallilla. Tulokseksi saimme 5 ja 10 ja sij. 3 molemmista kilpailuista. Seuraavat kisat olivat helmikuussa 2004 jolloin saimme ensimmäisen nollan luokkavoitolla ja toisessa startissa toisen nollan ja sij.3. Bella olisi noussut 6 startilla 2-luokkaan, mutta kaikki Bellan nollat olivat samalta tuomarilta. Bella nousi 2-luokkaan huhtikuussa 2004 ja 3-luokkaan syksyllä 2004. Ensimmäinen nollavoitto 3-luokasta tuli syyskuussa 2004. Unelmat toteutui toukokuussa 2006 kun Bellasta tuli FIN AVA Raumalla. Tunnelmat kisan jälkeen oli hyvin sekavat, vuosien kova työ palkittiin todella ruhtinaallisesti. En ikinä olisi uskonut tämän tapahtuvan...


Kromlins Tornado vuonna 2004 kolme sisarusta joukkueessa: Vappu, Kamu ja Bella
sekä Siiri



Agirotu Tornio: Kromlins Amazing Race sij. 2.

Bella sai vuodesta 2005-2011 jokainen vuosi osallistumisoikeuden SM- ja MM-karsintoihin. Näissä kisoissa ei suurempaa menestystä ole tullut, mutta kokemusta sen sijaan roppakaupalla smiley Parhaimmat sijoitukset ovat SM-kilpailuista vuonna 2007 SM11 ja SM21 vuodelta 2008.  Piirinmestaruuskilpailuihin osallistuttiin joka vuosi välillä  2005-2011. Yhteistulokset saatiin lähes tulkoon joka vuosi mutta yksilösijoituksia saatiin useampaan kertaan: EHPM-2 2005 & EHPM-2 2007 & Joukkue EHPM-1 2007 & EHPM-2 2010. Bella ei koskaan ollut mikään tykki, mutta perusvarma 3-luokan koira. Alkuosa radasta oli aina hidas eikä Bellan herkän luonteen vuoksi sitä voinut koskaan jättää lähtöihin vaan piti lähteä yhdessä matkaan.
 

Lempäälä 2005 toinen agilityserti




MM-karsinnat 2005










Finaalirata Agility-SM 2008















Bella EHPM-2 2010 ja toinen H-SERT luokkavoitolla.

Bellan arkuuden vuoksi meillä oli suuria ongelmia Bellan nuoruus vuosina, mutta sanonta vaikeuksien kautta voittoon sopii hyvin tähänkin tilanteeseen. Päivääkään en ole katunut Bellan hankkimista, vaikka välillä teki mieli lyödä hanskat tiskiin. Vielä muutamia vuosia sitten en olisi ikinä uskonut, että Bella olisi vielä joskus: itsevarma ja tasapainoinen, rauhallinen koira jolta löytyy pilkettä silmäkulmasta. Bella oli oikea primadonna NEITI joka inhosi kurailmoja ja rakasti sängyssä ja pehmeissä paikoissa nukkumista mielellään vielä mamin kainalossa  wink Bella oli myös arvostettu laumanjohtaja mitä muut koirat kunnioittivatt. Laumanjohtajana Bella oli todella upea, se oli erittäin rauhaa rakastava ja kärsivällinen.

En villeimmissä haaveissa olisi voinut kuvitella, että me pääsisimme kilpailemaan agilityssä. Saati sitä että nousisimme kolmosluokkaan tai saisimme useana vuonna osallistumisoikeuden SM- ja MM-karsintoihin (2005-2011) puhumattakaan Agilityvalion arvosta (Rauma 06.05.2006). Bellan koulutus ja arkuus on opettanut minua kaikista eniten, ilman Bellaa olisin jäänyt monesta kokemuksesta paitsi. Länderi on minulle ehdottomasti SE rotu. 



























 

Bella menehtyi 02.11.2012 kunto heikkeni pikku hiljaa. Kesän jälkeen huomasin epämääräistä oksennusta, mutta kuvittelin sen johtuvan ruohon syömisestä. Muutama viikko sitten Bella alkoi oksentelemaan pahanhajuisia ruskeita oksennuksia syömisen jälkeen (2-6h kuluttua). Selkä alkoi nousemaan köyryyn ja vatsan seutu oli aivan piukea. Vielä viimeisiin päiviin asti Bella lenkkeili muiden mukana. Päivää ennen poismenoa Bella ei jaksanut enää kävellä vanhemmiltani kotiin (matkaa n. 1k) vaan jäi pedilleen makaamaan. Tiesin että nyt oli aika. Bella oli eläinlääkäriin vietäessä hyvin kuihtunut ja laiha painoa vain 6kg. Bella menehtyi ilmeisesti pahanlaatuiseen vatsa- ja haimasyöpään. Bella nukkui pois 12 vuoden ja 1kk ikäisenä.

Ikävä on sanoin kuvaamaton. Minun ensimmäinen länderi ja AVA-koirani. Suuri persoona jonka kanssa sain tehdä paljon töitä aran luonteen vuoksi. Laumamme kunnioitettu johtaja jonka sydän oli puhdasta kultaa.

Kuka nyt raapii mun housut? Hymyilee mulle kun tulen kotiin?. Kuka raapii mun päänahkaa kun istun lattialla. Kuka tekee ne ilopissat, surupissat, protestipissat ja muuten vaan pissat?. Kuka nuolee ja hymyilee mulle kun tulen suihkusta? Luikertelee vastaan ja nuolee kosteusvoiteet suihkun jälkeen?. Bella jätti meidän laumaan ison tyhjiön.  Nuku hyvin Bella-mummo heart