Harvemmin tulee hehkutettuja treenejä. Mulla harvemmin on sellaisia treenejä, että ne olisi superhyviä. Olen hyvin kriittinen itseäni kohtaan. Eilen Turussa meillä oli ehkä vuoden parhaimmat treenit. Meillä on ilo ja onni että saadaan oikeasti treenata huippujen valvovan silmän alla.

Cinco porhalsi Elinan valmennuksessa. Meillä oli teemana kädetön ohjaus. Mun kädet on kuin propellit ja olen aina kuin lentoon lähdössä. En muista koskaan testanneeni ohjausta ilman käsiä. Äänetöntä olen joskus aikoinaan testannut Duon kanssa. Voi mahdotonta miten paljon mä opin!. Olin aivan varma että Cinco ei tee mitään kun kädet ei ole näyttämässä esteitä, vielä mitä! se meni ihan tajuttoman hienosti :") Mun jalat tikkasi ihan valtavaa vauhtia ja Elina komentaa juoksemaan. Onnistui mm. pakkovalssit, valssit, saksalainen, persjättö ilman käsiä. Lisäksi Cinco haki vielä kepit avokulmasta pelkällä jalan työnnöllä. Ihan mieletön fiilis!. Mä opin niin paljon tästä roskapussitreenistä (kentänlaidalla jätesäkkejä jos kädet heilui). Miten tärkeää on käyttää jalkoja ja kroppaansa ohjaukseen sekä katseen vaikutus. Cinco (+Fyra) on opetettu jo alunperin niin paljon paremmin esteille kuin vanhat länderit. Varsinkin Duolle tuli tosi paljon kieltoja juuri käsien vuoksi. Nyt jos katse käy jossain esteellä Cinco lukee sen esteen suoritettavaksi. Mieletön fiilis kun este oli vasemmalla puolella mikä piti mennä. Katsoin suoraan eteen niin Cinco ampui suoraan eteen hypylle. Samaten saksalaisessa hukkasin koiran ja käänsin päätäni väärään suuntaan tuli koira hypyn läpi. Hyvin havoinnillistavaa, tätä tulee treenata ehdottomasti uudelleen. Olin hyvin ylpeä koska me päästiin Cimo-Petterin kanssa ilman käsiä yli 20 esteen rata. Tykkään siitä niitä paljon <3

Fyran kanssa mentiin Jaakon rataa. Edellisen viikon tunaroinnin jälkeen: pääsin vaan 7 estettä :P Tiedän ettei pitäisi laskea sitä kuinka pitkälle pääsee vaan opittua määrää. Viime viikolla kyllä lopulta tuskastuin omaan tunarointiin. En vaan kyennyt/pystynyt ja se sai minut suuttumaan ennen kaikkea itselleni. Olen myöskin tuskaillut itseni kanssa siitä että en luota meidän taitoihin.

Alussa oli heti vaikea hyppykuvio ja kepeille vienti (takana ansaputki). Totesin Jaakolle että teen nyt riskin ja menen suoraan kepeille ottamaan vastaan (joutui hyppäämään itsenäisesti 2. hypyn ja ohittamaan putken pään) Kisoissa ottaisin 2. hypyltä vastaan. Fyra-maisteri osasi <3 Vielä ennakointi (ääni/nimi) tulisi tulla aiemmin. Vanhat muistijäljet Duon kielloista on niin vahvoina, että ääni tulee yleensä vasta siinä vaiheessa kun kieltomahdollisuus on jo mennyt ohitse. Kun testailtiin muutamaan kertaan niin onnistui ajoituksenkin kanssa jo todella hyvin. Radalla oli paljon hyviä kohtia, Jaakko jopa paiskasi yläfemman kun tein poispäinkäännöksen radalla omatoimisesti. Se vielä toimi niin hyvin ettei siihen 10 esteen pätkään ollut mitään moitittavaa. Toinen mun ylpeyden aihe jota pelkään oli keppien avokulma ja leikkaus niissä koiran takana 90 asteen kulmassa. karsinnoissa en luottanut vaan tein aina valssin ennen keppejä. Nyt mä uskalsin tehdä saksalaisen ja poispäinkäännöksen sekä sieltä avokulmaan kepeiltä ja leikkasin voimakkaasti takana yli 90 asteen kulmasta. Se onnistui molemmilla kerroilla :) Ihan mieletön fiilis treeneistä. Jaakko on juuri sopiva kouluttaja meille. Se on tuntenut Fyran ihan pikku pennusta asti ja tuntee myös mun vanhemmat koirat => niiden heikkoudet + mun heikkoudet. On hyvä, että joku jaksaa nipottaa pienistäkin asioista eikä menetä hermojaan kun joutuu vääntämään rautalangasta jotain.

Summa summarum: aksa on superkivaa ja mulla on kaksi taitavaa koiraa: Cimo-Petteri ja Fyra-Maisteri!

cincomarras-normal.jpg

Cimo-Petteri <3