Sunnuntaina kisattiin viimeiset ulkokisat tältä vuodelta. Tuloksilla ei kyllä ole mitään kehumista taisi olla heikoimmat kisat ikinä! :P Tosiaan kisat käytiin Forssassa ja järjestäjänä oli naapuriseura Palveluskoirat. Hyvin pelasi järjestelyt ja kaikki muukin kisapaikalla. Oli kiva nähdä pitkästä aikaan tuttuja ja turista mm. Annen ja shelttien kanssa käytiin lämppälenkillä sekä jäähkälenkillä.
Tuomarina toimi Anne Viitanen. Radat oli öö... juuri sitä mitä kuvittelin eli haastavia ja ehkä hieman outoja. Eipä olla hänen radoilla käyty muutamaan vuoteen. Viimeksi vuonna 2013?. Olin ilmoittanut Fyran kahteen starttiin ja Cincon ainoastaan agiradalle.
Keinulta palattiin taaksepäin hypylle.
Agirata oli outo ja sumppuinen. Iso kenttä käytössä ja rata oli rakennettu pienelle pläntille. Koko ajan sai veivata eikä koira pystynyt yhtään itse lukemaan rataa. Oudoin kohta oli keinu josta palattiin 180 astetta takaisinpäin vinohypylle. Cinco oli hieman pähkinöinä eikä asiaa auttanut yhtään se että Tolppa innostui tulemaan katsomaan kisoja. No en sitten ehtinyt hänelle sanomaan mitään missä kannattaisi olla. Joten Tolppa seisoi sitten tietenkin lähdön-maalin tuntumassa. Cinco kun on hieman rakastava ja fanaattinen niin se meni aivan pähkinöiksi kun se tajusi että Tolppa on täällä :P Kiskoi vaan sinne suuntaan. Ensimmäistä kertaa ikinä ajattelin, että lähteekö mun koira kesken radan pois :D No kyllä se sitten ymmärsi kun mentiin lähtöön, että aksata täytyy. Rata oli muuten hyvä ilman yhtä tyhmää ohitusta. Se tapahtui juuri siinä keinun jälkeisellä hypyllä. Cinco meinasi pamauttaa itsensä ennen keinua putkeen ja sain sen kerittyä takaisin haltuun. Keinun jälkeen yritin saksalaista joka epäonnistui ja Cinco ohitti hypyn. Taisi pamauttaa itsensä siitä suoraan putkeen?. Muuten ei virheitä. Tästä viisastuneena ajattelin, että kokeilen Fyran kanssa sitten valssia samaiseen kohtaan. Olisi vaan pitänyt tehdä Fyran kanssa myös se saksalainen ja Cincolle se valssi (?). En antanut tarpeeksi tilaa ja Fyra otti kiellon siltä hypyltä. Äsh!. Lopulta rata meni jossain vaiheessa hyllyn puolelle kun jätti jonkun hypyn hyppäämättä. Mulle ihan sama onko vitonen vai hyl.
Hyppyrata oli dementikolle haasteellinen. Esteitä oli vähän, mutta samaa putkea hinkattiin kolme kertaa ja aina joku eri lenkki sen jälkeen. En oikein tykännyt profiilista, ei yhtään meidän tyylinen. Fyra oli kyllä aivan pähkinöinä ja oli kiva mennä vain yhdellä koiralla rata. Saatiin tehtyä kelpo suoritusta viimeisille esteille asti kunnes tohelo-Ansku iski ja onnistuin jälleen kolmanneksi viimeisellä esteellä kun lähdin vaan liikkumaan viemään Fyran hypyn väärältä puolelta :P Kylläpä hetken harmitti kun olisi se 0-voitto voinut olla aika lähellä. Aksa on kyllä niin pirun herkkä laji...
Kisojen jälkeen pieni välikuolema ja sen jälkeen käytiin vielä kentällä tekemässä hyppyjumpat hönöteamin kanssa sekä palkkaamassa kepit. Kontaktien treenaus jäi jälleen välistä kun kaskummaa satoi vettä.
Kommentit