Viikonloppu hurahti hieman liian nopeasti ohitse. Olo on kuin maantiejyrän alle jäänyt, tällä kertaa ohjelmassa ei ollut mitään koiriin liittyvää. Syynä uurastukseen oli työpaikan muutto uuteen torstaina avattavaan Prismaan. Koska kyseessä on apteekki joka muuttaa niin muutto aloitettiin perjantaina iltapäivällä ja sunnuntaina kaikki oli valmista. Huomenna aukaistaan jo uudessa paikkaa ovet vaikka muut liikkeet on auki vasta torstaina. En tiedä kuinka monta tuhatta purkkia on viikonloppuna kannettu ja järjestelty. Nyt on ainakin uudet ja hienot tilat Torstaina on varmasti maailmanloppu kun yksi Suomen suurimmista Prismoista aukaisee ovensa Forssassa. Siellä saattaa olla muutama ihminen paikalla...

Löysin Janakkalan Koirakerhon sivuilta hauskoja kuvia viime viikonlopun kisoista. Ihan hymyilytti kun näitä katsoi

Yllä olevissa kuvissa Mummo kiitää hyppyradan voittoon

Fyran agilityradan voitto -mitäs täältä pokaalista löytyy?   Kolmantena kaverit Iiris & Nemo

Fyran toinen 0-voitto Janakkalasta ja nousu 2-luokkaan. Ohjaajan tuuletus kertoo varmasti kaiken oleellisen

Kuvat ©  Janakkalan Koirakerho

Maanantaina vietin vapata, se tuntuikin viikonlopun jäljiltä aika kivalta Käytännössä päivä meni flunssaa parantaen, mutta käytiin me iltapäivällä Johannan ja poikien kanssa lenkkeilemässä Lattarissa. Koirat oli viikonlopun jäljiltä hieman uupuneen oloisia, mutta lenkillä sitä ei kyllä huomannut Kuvat kertoo jälleen enemmän kuin tuhat sanaa.  Kiitos kaverit lenkistä ja kuvista!.

Kuvat ©  Johanna Kuusi

Illalla mentiin vielä Dogitiimin tokokurssille Pilvenmäelle. Aluksi otettiin perinteiset luoksepäästävyydet ja sen jälkeen aloitettiin treenaaminen. Aiheena oli pysyminen, tehtiin pysymistä häirittynä paikalla istumisessa & makuussa. Sekä sitten lopuksi liikkeissä: liikeestä seisominen & maahanmeno. Oikein hyvää treeniä. Tätä pitäisi kyllä tehdä erilaisilla variaatioilla kaikille omille koirille. Liian paljon tulee aina tehtyä asioita samalla tavalla. Lopuksi otettiin vielä vapaavalintainen liike ja meillä oli seuraaminen. Edelleenkin paljon lyhyttä matkaa sekä niitä käännöksiä. Fyra pitää hyvin kontaktin, mutta takaosa alkaa nopeasti menemään vinoon. Oikein kivat treenit

Tiistaina pidin pitkästä aikaan alkeiskurssileni tai ne taitaa kylllä olla jo jatkoryhmäläisiä aksatunnin. Mulla oli Fyra mukana niin se pääsi sitten välissä tekemään samaa rataa. Bongasin yhdestä kirjasta sellaisen kivanoloisen radan jota sitten väännettiin hetki. Fyra oli aluksi hieman vallaton se keskittyi taas kaikkeen muuhun, mutta esteisiin. Hetken huinimisen jälkeen se alkoi taas tekemään hommia. Tuntui tosi kivalta mennä!. Lopuksi Fyra pääsi vielä hetkeksi juoksemaan Jackyn kanssa parkkikselle. Se taisi olla taas illan kohokohta Kotona heitin vielä ravilenkin Fyran sekä Bellan & Duon kanssa. Järkyttävää miten pimeetä on jo yhdeksän jälkeen illalla?. Syksy tulee kovaa vauhtia, kurjaa kun kohta ei voi iltasin lenkkeillä kunnolla. Ei ainakaan vapaana.

Keskiviikkona lähdin heti töiden jälkeen Paavolaan. Käytiin koko revohka Iiriksen ja Nemon kanssa lenkillä metsässä. Törmättiin taas siihen maa-ampiaispesään. Nyt ne oli sen verran kylmissään että olivat pesässä suojassa tosin yksi pörräsi hetken aikaa Fyran korvanjuurella joten luulin sen jo pistäneen. Onneksi näin ei kuitenkaan sattunut tällä kertaa.

Lenkin jälkeen mentiin keskiviikon treeneihin, mutta eipä sinne sitten kukaan ilmaantunut meidän lisäksi. Mulla oli sellainen kiva tekniikka pätkä mitä me hinkattiin yli tunti. Mietittiin erilaisia ohjausvaihtoehtoja  ja sitten kokeiltiin niitä. Mulla oli taas tosi vaikeata kun menin kaikilla kolmalla koiralla. Jokainen on niin erilainen. Duon kanssa tuntuu tällä hetkelllä kaikki tosi vaikealta. Se on kuin höyryveturi joka puskee koko ajan eteenpäin. Kaippa se yhteinen sävel senkin kanssa taas löytyy jossain vaiheessa. Kiitos Iiris treeni- ja lenkkiseurasta!.

Lauantaina kello soi ennen kuutta. Olo oli aikas räkäinen ja tukkoinen, onneksi apteekkilaisella löytyy kaikenlaista droppia kaapeista. Suurin osa kyllä päivänsä menettäneitä Lähdettiin tyttöjen kanssa kohti Janakkalaa hieman ennen puoli kasia. Päivän tarkoituksena oli kisata Bellan & Duon kanssa parin startin verran Piirinmestaruukissa ja sännätä sieltä Tervakoskelle näyttelyyn. Ohjelmaa kerrakseen Kisapaikalle Janakkalaan päästi vartin ylin kasi. Eipä siellä vielä kauheasti ollut väkeä siihen aikaan. Käveltiin rauhassa lämmittelyt ja aloin tutkailemaan päivän ensimmäistä rataa.

Molemmilla päivän radoilla tuomarina toimi Anne Savioja. En muista koska olisin viimeksi ollut Annen radoilla, vuonna 2007?. Agirata vaikutti ihan mukavalta, siellä oli erikoisesti muutama hyppy ja pituus joka mentiin ihan yksinään ns. kulmapituutena. Duo meni luokan ekana koirana ja se oli kuuma Lähdössä se roikkui mun hihassa, yritin sitä kovin saada irti hihasta kun tuomari oli jo siinä vaiheessa antanut lähtöluvan. Duo sinkoili ihan minne sattui. Radalta tuli pituudelta virhe kun palikat tippui. Hyppyytin sen vain kulmassa yli ja mun olisi pitänyt jatkaa matkaa ainakin askeleen verran. Siitä vitonen, sitten seisoteltiin kontakteja ja mutenkin yritin hieman rauhoitella koiraa. Lopputuloksissa tulos oli 5,48 ja sij. 9./20. Bella meni kymmenen koiran jälkeen. Se oli varsin innokas ja eteni mielestäni hyvin. Yksi typerä virhe kolmanneksi vikalla esteellä ja se oli puomi. Tuomarinsihteeri oli merkannut puomin ylösmenon, mutta kuvittelin sen olevan alasmeno?. No kuiteskin radalta femma ja sij. 6./20.

Tyttöjen ratojen välissä kävin hieman ottamassa lämppäreitä Fyran kanssa. Siinä välin joku ehti napata jo meidän BOT-takin vahingossa mukaansa. Hetken aikaa siinä pyörin ja ihmettelin minne meidän takki joutui...

Hyppis oli mun mielestä haastava. Paljon hyppyjä ns. limittäin toisiinsa nähden joka edestä hypäten tai takaakiertäen. Duo otti heti alussa kiellon muurilta kun se oli vinosti, taisin näyttää hieman huonosti. Toinen virhe tuli kepeiltä ja lopulta se otti myös väärän putken pään. Ihan kamalaa menoa Mummo koiran kanssa oli pientä sohlinkia kun mulla oli numero 11 ja numerot piti olla samat mutta hyppiksellä mun numeroksi olikin laitettu 19. No jouduin sitten ilman mitään valmisteluja starttiin. Mummo meni niin hienosti, se oli tosi innokas ja vauhtiakin tuntui olevan. Saatiin radalta nolla, meinasin pyörtyä kun lopputuloksista selvisi että Bella voitti hyppyradan Mummon toinen H-serti eli se olis sitten yhtä vaille hyppyvalio. Kaippa sekin pitäisi jostain hakea tai ainakin yrittää?.

Piirinmestaruuksissa Mummo oli sijalla 2. tuloksella 5 Harmikseni en voinut jäädä palkintojen jakoon sillä mun startit oli 9.00 ja 10.25 ja noin kello 11.45 alkaisi länderit Tervakosken näyttelyssä. Miksi aina silloin on tuplabuukkkaus tai tapahtuu jotain miksi en palkintojen jakoon pääse?.

Itse näyttelypaikalle päästiin mukavasti Aliisan autoa seuraten. Tosin mua hieman jännitti mistä me itsemme löydämme Hienosti Aliisa löysi perille, parkkis oli tuolloin puoli kahdeltatoista ihan jumissa. Saatiin tovi odotella ennen kuin päästiin Kauhealla kiireellä paikalle jätin isot tytöt autoon. Onneksi Johanna oli raahannut ja koonnut mun häkit valmiiksi niin sain vain hakea ne teltalta. Aikataulut oli loppujen lopuksi myöhässä reilusti yli tunnin ja tuntui että ilma kylmeni ja vettä vaan tihkutteli kovemmin.

Mua hieman harmitti koska olin kovalla tohinalla vaihtanut vaatteet ja kävellyt vain 10 minuutin jäähdyttelyn tyttöjen kanssa. Olihan niillä Botit yllä, mutta olisin tuossa vaiheessa ehtinyt kävelemään jo kunnon lenkinkin. Paikalla oli paljon tuttuja joiden kanssa tuli rupateltua pitkä tovi. Etenkin Fyran kasvattaja Merviä oli tosi kiva nähdä. Usein laitellaan viestiä tai soitellaan, mutta kyllä se näkeminen on paljon kivempaa.

Valioluokassa oli kuusi länderi narttua. Fyra esiintyi tosi kivasti ja hyvin. Harmi vaan ettei tämä tuomari (Tapio Eerola) tykännyt yhtään meidän Mankeroisesta. Fyra sai kyllä erin, mutta ei edes sijoittunut kilpailuokassa Siihen päättyi meidän yhdeksän näyttelyn PN-1 putki joka oli samalla myös ROP putki Kyllä tämä näyttelymaailma on mielenkiintoista!.

Kävelin vielä näyttelypaikalla puolen tunnin lenkin tyttöjen kanssa ennen kuin lähdettiin kotiin jossa käveltiin vielä uusi lenkki. Illalla lähti sitten loppu ääni ja nuha paheni. Ei varmaankaan ollut viisasta olla ulkosalla väli 08.15-14.45. Nukkumaan menin jo ennen kymmentä kun tuntui että olin niin rätti.

Sunnuntai aamuna ennen kuutta olo vielä hehkeempi. Päässä jyskytti, ääni ei kulkenut ja räkää tuli ihan kiitettävästi. Douppasin itseni heti 600mg Buranalla, nenäsuihkella ja kurkkutableteilla. Aamulenkin jälkeen otin Fyran mukaani ja suunnattiin Tammelaan Iiriksen ja Nemon luokse. Sieltä matka jatkui kohti Janakkalaa ja Fyran + Nemon toisia aksakisoja kohden. Matkalla satoi vettä kuin Esterin *piip* onneksi kisapaikalla sade loppui aika nopeasti. Saatiin hyvin käveltyä kunnon lämmittelyt ennen kuin päästiin kehän laidalle.

Molemmat mukulat oli ilmoitettu kahdelle radalle joissa tuomarina toimi Allan Mattsson. Uusi tuomarituttavuus minulle mutta tuttu länderiporukoista. Agirata oli mun mielestä tosi mukava Sellainen virtaviivainen jossa oli kuitenkin haastetta. Fyra lähti viidentenä ja se meni tosi mukavasti. Keinun se otti hyvin ja pysytin vielä loppuun erikseen. Aan alastulo oli jo aikas nopea ja kontakti hyvä samaten puomilla. Fyra sai tältä radalta toisen nollansa ja luokkavoittonsa. Mun olo oli aika huikea

Hyppikselle mentiin ilman mitään paineita. Se oli mun mielestä haastava. Suoria putkia ja tiukkoja kääntymisiä sekä vaikeahko keppikulma. Itsekseni mietin jos 9. esteelle (kepit) päästään puhtaasti niin sitten ei ole hätää. Fyra likkui taas tosi hienosti, mun kuviot pysyi hyvin kasassa. Tuntui että Fyra olisi vain liitänyt aitojen ylitse. Saatiin tosi nopea nolla ja tuuletukset oli kyllä sen mukaiset! Taisi kuuluttaja todeta jotain tyyliin: tässä pidettiin ihanneaikaa ihan pilkkana... Fyran etenemisnopeus oli huima 4,48 En ole varmaan ikuna mennyt noin kovaa!. Ehkä siinä sittenkin on vauhtia kun asiat vaan loksahtaa kohdallensa.

Tämä oli meidän kolmas nolla 1-luokasta eli se tiesi ensimmäistä agilitysertiä ja luokkanousua 2-luokkaan En olisi ikuna uskonut että noustaan 2-luokkaan neljällä startilla, musta olis ollut vielä niin kivaa mennä 1-luokan ratoja. Ei me olla vielä valmiita 2-luokkaan...

Fyran päivän ensimmäinen paras hetki taisi olla starttien jälkeen kun se pääsi Nemon kanssa juoksemaan rallia pellolle. Ne  muuten juoksi ja Fyra rallitteli pitkin peltoja ihan hirmuista vauhtia. Vaikea uskoa että se oli juuri hetki sitten mennyt kaksi aksarataa. Kiitos Iirikselle autokyydistä ja toivottavasti päästään taas hetken kuluttua yhteisiin kisoihin

Iltapäivällä oli vuorossa päivän toiseksi paras hetki kun koirat pääsi lenkkeilemään Riihivalkamaan Johannan ja Jackyn kanssa. Meno oli aikamoista -jälleen- Ei niistä aina edes ottanut selvää että kuka jahtaa ketä... On niitä ihana katsella ja hiki tulee pelkästä katselusta Kiitos Johannalle lenkistä sekä tyttöjen palkintoposeista.

Iltasella mun olisi pitäny levätä ja parantaa mun flunssaa mutta mun tanssitunnin (!) joo luit oikein... Aloitin lattareita tanssimaan. Rytmitaju on nolla, mutta se oli ihan sairaan hauskaa. Ehkä mun jalat on kohta tosi ketterät aksaradoilla Mun oli vielä pakko vetää Fyran ja Bellan & Duon kanssa erikseen ravilenkit. Tehtiin vaan puolituntiset ja flexeillä. Mä en juossut vaan rauhassa kävelin ja pakotin koirat raville.

©  Johanna Kuusi

 Mun Manki & Mummo

Fyra tuore 2-luokkalainen kahdella 0-voitolla ja Bellalle 0-voitto hyppyradalta & H-Serti sekä Etelä-Hämeen Piirinmestaruus sij. 2.

Torstaina muhun iski flunssa. En tajua mistä tämäkin nyt tuli, olo on kyllä aika naatti ja pää turvoksissa. Flunssa alkoi heti sen jälkeen kun lopetin5 kuukauden jälkeen allergiatabletit. Oliskohan pitänyt vielä jatkaa?. Torstaina käytiin pikaisesti ja pienesti ottamassa kentällä aksaa. Otettiin lähinnä kaikkia kontakteja. Tehtiin yös puomia (ja Fyralla myös aata) niin että Johanna palkkasi alastuloo. Toimi tosi hyvin   Molemmat F + D irtosi hyvin kontaktin alastulolle. Duolla oli ongelmia toisen tassun paikan kanssa. Bellan kanssa tehtiin ihan perinteisesti, ei sekoitettu yhtään mummon päätä. Loppuun käveltiin vielä pieni peltorinksa ja Fyra pääsi hetkeksi irroittelemaan Jackyn kanssa. Se kyllä taas niin kruisali, tiukkoja kaarteita kovalla vauhdilla niin ettei Jacky pysynyt perässä. On ne aika hauskoja veijareita Kiitos Johanna.

Perjantaina käytiin nopeasti heti töiden jälkeen feeniksin kentällä kimppatreeneissä. Hieman hupsuttelin Fyran ja Lucaksen kanssa. Fyran alo-liikkeet sujui paikallamakuuta lukuunottamatta ihan hyvin. Paikallamakuussa se nousi taas varmaan tuhat kertaa. Selvästi se edellisen kerran koiran tuleminen tykö teki nyt sitten tän verran takapakkkia. Täytyy nyt sitä vahvistaa yksin, kaupan edessä ja sitten koirien kanssa häiriköitynä. Muuten mankeroisella oli tosi hyvä into tehdä hommia. Lucas oli kuin puhiseva ilmapallo Se toohotti taas niin paljon, se on kyllä niin hauska. Sitten kun sitä huvittaa niin sillä on intoa vaikka muille jakaa.

Tokotusten jälkeen kävelin vielä Fyran kanssa ravilenkin. Fyra oli fleksissa ja minä menin pikakävelyä. Saman tein vielä Bellan & Duon kanssa. Hieman olin puhki tukkoisen nenän vuoksi, mutta kevyesti yritin mennä... Ärsyttää kun ei pysty kuntoilemaan. Saa nähdä miten kunto kestää viikonlopun startit

Maanantaina vietin vapaata etukäteen. Outoa olla päivystysviikolla vapaalla, mutta apteekin muutto alkaa uhkaavasti lähestymään joten vapaita on hieman pidettävä ennakkoon. Koko päivä meni matalaliitoa ympäriinsä. Päivällä käytiin pitkästä aikaan Lattarissa lenkillä, ei olla siellä kevään jälkeen käyty. Seuraksi saatiin Johanna ja Jacky. Kummasti noi koirat tietää jo vaatteista minne ja kenen kanssa ollaan menossa. Autossa oli sellainen mekkala, että en yhtään ihmettele että mulle on keittiön pöydälle jätetty uusin Caniksen lehti auki kohdasta: Aja hiljaa... Kaiken älämölön aiheuttaja on Bella joka lietsoo sen metelin kaikkiin muihinkin. Ihanaa Itse lenkki sujui vauhdikkaissa merkeissä. Kovasti nuo eläimet taas juoksivat pitkin ruohopeltoa. On niitä niin kiva katsella Kiitos Johannalle lenkistä.

Alkuillasta lähdettiin Fyran kanssa treenamaan Best In areenalle Huittisen Annelle. Saatiin menomatkalla pelkkä Nemo mukaan, mutta paluumatkalla oli itse Iiriskin mukana Itse treenit meni ihan mukavasti. Anne oli suunnitellut kivan radan, mun mielestä se oli ehkä vaikein verrattuna kaikkiinm aikaisempiin kertoihin. Siinä oli 26 estettä ja saatiin tehdä paljon poispäinkäännöksiä ja vippauksia. Fyra teki radalta kuitenkin heti nollan. Se korjasi tosi hyvin mun virheet tai lähinnä ohjaukset jotka mulla saattoi jäädä hieman vajaaksi. Enempää me ei sitten otettukkaan. Naapurikentällä otin sitten vielä muutamat kontaktit palkkauksen kanssa. Jäi kyllä hieman sellainen olo, että olisi voinut enemmänkin aksata... Kiitos Iirikselle seurasta.

Keskiviikkona käytiin tyttöjen kanssa Halikossa Piiran vastaanotolla. Mulla oli varattu ajat kello 8-12 eli kaikille neljälle koiralle. Kello soi 05.45 ja lähdettiin aamukävelylle. Porukoiden postilaatikolla sain soiton puoli seiska että meidän ajat jouduttaisiin perumaan koska Leenalla oli paha migreeni. Olin hieman pettynyt, koska ollaan näissä lihashuolloissa käyty säännöllisesti 2 kuukauden välein ja Duo on ollut aika pahassa kunnossa viime kerralla. Eipä tuollaisille mitään voi. Sanoin kuitenkin että mun on joka tapauksessa pakko lähteä Saloon koska olin sopinut hakevani YA:sta yhden tuotteen töihin. Kerroin ottavani koirat mukaan mikäli Leenan olotila paranee niin tullaan vielä vastaanotolle.

Ennen kasia saatiin soitto, että Leena alkaa ehkä tulemaan takaisin elävien kirjoihin toisen migreenilääkkeen jälkeen ja me lähdettiin matkaan. Päästiin vastaanotolle puoli kymmenen ja loppujen lopuksi käsittelyyn pääsi kaikki tytöt. Lucas jäi tällä kertaa ilman käsittelyä, mutta sillä ei nyt mitään vaivaa olekkaan ollut joten voi odottaa ensi kertaan. Olin kyllä niin tyytyväinen kun päästin sinne loppujen lopuksi. Mulla alkoi tulemaan jo tuska hiki kun laskin että seuraava kerta on vasta 7 viikon kuluttua kahdelle koiralle eikä Leenalla ollut tarjota noin montaa tuntia putkeen koska irtotunteja mun on vaikea ottaa töiden vuoksi.

Itse tytöt oli aika hyvässä kunnossa. Duolla oli jälleen kyljet jumissa, mutta ei niin pahasti kuin viimeksi. Lisäksi jäykkyyttä löytyi niskasta. Fyralla oli kireyttä lantion seudulla samaten kuin Bellalla. Kaikki koirat antoi taas tosi hyvin käsitellä itsensä. Fyran oli tietty pakko pussailla Leenaa jo ennen käsittelyjä ja käsittelyn jälkeen. Jatketaan nyt edelleenkin varsinkin Duon kanssa niitä ravilenkkejä useasti viikossa. Samaa tehdään myös Fyralle & Bellalle mutta niiden ei ole pakko joka toista päivää mennä. Duo kun ei oikein muulla tavalla hihnassa liiku kuin peitsillä. Nyt voi taas hyvillä mielin treenailla aksaakin.

Perjantaina lähdettiin töiden jälkeen Tolpan ja koko jengin kanssa kohti Riihimäkeä. Käväistiin iltasella RIMAn hallissa jossa järjestettiin epäviralliset agikisat. Paikalla oli enemmänkin tuttuja Mun on sinne pitänyt parina aikaisempanakin perjantaina lähteä, mutta aina on tullut jotain esteeksi.

Ilmoitin kaikki kolme tyttöä epiksiin. Bellan ja Duon kisaavien radalle ja Fyran ulkopuolisena mölleihin. Jotenkin en vielä uskaltanut kokeilla juosta kolmea starttia, medi kilpailevia kun oli vain se 10 kappaletta. Kilpailevat medit aloitti ja tuomarina oli Veijo Koistinen. Oikein mukava rata Tykkäsin kovasti. Oli haastetta, mutta sai ihan vain mennäkkin. Duo meni heti ekana mun koirista. Se teki muuten puhtaan radan, mutta palkkasin puomin alastulon ja aan alastulon. Aan alastulo oli super, puomi oli hieman hidas. Johtui varmaan mun omasta liikkeestä ja painostuksesta?. Keinu oli myös hyvä, mutta sen jätin välistä palkkaamatta.

Mummo-koira pääsi viiden koiran päästä. Mummo oli hyvin täpinöissään ja sekin teki virhettömän suorituksen. Se oli jotenkin tosi innoissaan. Ihana nähdä sitä sellaisena Lopputuloksissa kävi ilmi että Bella voitti kilpailevat medit ja me saatiin palkinnoksi ilmainen startti kisoihin, luita ja lelun. Fyra omi tietenkin heti sen Bellan lelun...

Ennen Fyran omaa möllirataa saatiin jännittää Jackyn menoa makseissa. Jacky menikin hienosti ekaa kertaa hallissa ja jälleen uusilla esteillä. Kolmas sija oli naapurikadun karhun Fyra oli ennen rataa tosi kuumana. Se meni häntä kippuralla ja roikkui lelussa. Se on kuitenkin niin eri tavalla kuuma verrattuna Bellaan & Duoon. Fyralla ei vielä ole ainakaan sellaista älytöntä riekkumista ja repimistä. Toivottavasti sitä ei koskaan tulekkaan. Lähdössä se on kuitenkin aina tosi viilipytty. Fyra teki hyvän radan. Palkkasin puomin alastulon ja aan alastulon. Ainoa oikea virhe radalta tuli putkelta kun sen jälkeen piti kääntyä tiukasti oikealle ja kutsuin kovin Fyraa. Se kääntyi putkessa ja tuli takaisin samasta päästä ulos. Tämän kanssa saakin olla jatkossa tarkka!. Meitähän ei voitu missään tapauksessa edes palkita tuossa luokassa koska Fyra on kisannut 1-luokassa. Tosin en sitä vielä kisaavana pidä kun takana on ne huimat 2 starttia

Lucas oli niin rintaronttigilla kisapaikalla. En taas muista koska se olisi viimeksi ollut katsomassa aksakisoja. Kun vielä Johanna oli paikalla niin pieni miäs oli ihan varma että nythän pääsee tosi toimiin. Tolpan mukaan Lucas yritti iskeä kaikki ohikulkevat  ja lähelle tulevat koirat. Ihan sama oliko tyttö vai poika niin alkoi pienen miähen saparo heilumana. On se aika mahdoton

Lauantaina oli vuorossa tiukka päivä ennen iltavuoroa menin aamuksi Elina Jänesniemen koulutukseen joka järjestettiin Pukon omalla kentällä. Koirina mulla oli koulutuksessa Duo & Fyra. Tiukka setti heti aamulla hikisessä auringossa, mutta oli se taas niin supersiistiä Saatiin taas niin kullan arvoisia vinkkejä ja olin jopa itseeni tyytyväinen kun jopa muistin vielä asioita keväästä. Vaikkei mitään vaikeita kuvioita olla edes kesällä treenattu niin silti ne tuntui menevän. Tosin edellisenä yönä olin jo unissani harjoittelemassa kyseisissä treeneissä, ehkä siitä oli apua... Molemmat koirat toimivat hyvin, mutta lämmin aamupäivä teki kyllä veronsa sillä molemmat alkoi loppuvaiheessa hyytymään Duo vielä enemmän koska liikkuu niin erilailla (koheltaa ja ryntäilee). Fyra jaksoi kuitenkin koko ajan leikkiä lelulla, siitä olin tyytyväinen!.

Fyra on kyllä niin erilainen kuin Duo, se on huomattavasti herkempi. Se ottaa jo mun päänkääntymisestä esteen ja sen ansaesteen jos hiemankin ajattelen ja katson sitä. Jos katse pysyy oikeissa esteissä se hakee ne heti automaattisesti. Tässä koulutuksessa kyllä taas huomas sen että Fyra hakee paljon enemmän niitä esteitä kuin isommat ja vanhemmat tytöt.  Loistava aamu takana niin pystyi hyvillä mielin menemään illaksi töihin. Tykkään kyllä  kovasti Elinan tavasta kouluttaa. Hän on hirmu rauhallinen ja positiivinen sekä todella kärsivällinen!. Kiitos vaan kouluttajalle ja Johannalle joka koulutuksen järjesti Näitä olisi kiva saada lisää...

Kuvat ©  Lotte Sinivaara

Normaalista poiketen vietin viikolla pari peräkkäistä vapaapäivää. Nämä tuli kyllä ennakkoon sillä koko viikonloppu menee vastapainoksi töissä... Molempina päivinä oli suunniteltua ohjelmaa johon kuului paljon colliepoikia

Yhtenä päivänä käytiin lenkkeilemässä pitkästä aikaan Riihivalkamassa. Nämä pidemmät kaverilenkit on jäänyt tänä kesänä tosi vähälle liian lämpöisten ilmojen vuoksi. Tuo nuoriso-osasto juoksisi itsensä ihan hengiltä kovassa kuumuudessa. Se ilo mikä vapaana juoksemisessa on, näkyy niin hyvin näistä kuvista Kiitos hovikuvaaja Johannalle!

Kuvat ©  Johanna Kuusi

Toisena päivänä tehtiin perinteisen kävelyt Paavolassa ja mentiin kentälle tekemään hyppyjumppaa. Kaikki koirat pääsi vuorollansa pomppimaan. Hyppyjumpasta on selvästi ollut hyötyä Duon osalta koska nyt se ei enää räpellä niin pahasti kuin ennen. Oikeastaan se hyppää jo aika sulavasti etupainotteiseksi koiraksi jolla on valtava etuosa Tehtiin myös kontaktitestiä. Johanna palkkasi Fyran nenää puomilla ja se toimi hyvin. Päätettiin sitten kokeilla sitä palkkausta myös Duon kanssa. Ilmeisesti se jotenkin paineistuu musta koska kun Johanna heitti 2 on/offista namin niin se meni tosi hyvin ja nopeasti Tätä pitää vissiin tehdä useamminkin. Bella sai kyllä tyytyä vanhanaikaiseen tapaan, ei nyt aleta mummon päätä sekoittamaan yhtään enempää

Kaiken kaikkiaan oikein toiminnalliset ja mukavat vapaat. Sain jopa siistittyä Bellan ja Duon turkkia. Bellan turkki jäi vielä hieman vaiheeseen, mutta Duo sai turkkinsa kuntoon. Kehtaa sitten viikon päästä raahata isommatkin tytöt turistiksi mukaan Tervakoskelle. Muutenhan ne ei sinne näyttelyyn tulisi mukaan, mutta mun pitäisi ennen näyttelyä tempaista parit agiradat Janakkalassa. Kyseessä ei ole ihan mitkä tahansa kisat vaan Piirinmestaruudet. Mielenkiintoista Saattaapi olla että kaikki tulokset menee ihan penkin alle kun yritän kiirellä suhata parissa eri paikkaa samaan aikaan...

Sunnuntaina vietettiin ihan vapaata ei tehty mitään erikoisempaa. Kentällä käytiin Tolpan ja koirien kanssa hieman treenamassa. Fyra pääsi ekaa kertaa esteille kisojen jälkeen ja treenattiin kevyesti kontakteja ja keppejä. Ennen kaikkea pidettiin hauskaa kun kentällä ei muita meidän lisäksi ollut. Heiteltiin lelua ja hieman riekuttiin. Fyra juoksi miljoonaa kenttää ympäri lelu suussa. Bellan & Duon lisäksi Lucas pääsi myös esteille: otettiin pitkästä aikaan aata ja puomia. Hyvin se tuntui muistavan miten ne kuuluu mennä. Kovasti pieni miäskin toohotti

Maanantaina lähdettiin Fyran kanssa hakemaan Mattia lentokentältä. Ennen lennon laskeutumista käytiin Fyran kanssa tapaamassa mun vanhaa koulukaveria Isossa Omenassa. Fyra oli hyvin täreillään kun sai kulkea isossa ostoskeskuksessa mukana. Käytiin sitten ulkona kahvittelemassa  ja jätettiin autot parkkihalliin. Me ei ollenkaan tajuttu ettei sinne parkkihalliin pääse sen jälkeen kun kaupat on mennyt kiinni. Joten puoli kymmenen jälkeen kaksi naista ja koira käveli pitkin ostoskeskuksen seiniä ovea etsien. Ei löydetty Kylmä hiki meinasi jo nousta kun kuvittelin soittavani Matille että pikku probleema, ollaan kyllä Espoossa mutta auton saa vasta aamulla Ulko-ovesta löydettiin joku Securitas-numero ja soitettiin siihen. Yritettiin kovin selittää asiaa ja lopulta vartija lupasi aukaista valvomon kautta meille ovet kauppakeskukseen joka oli tyhjä... Sieltä me sitten vihdoin löydettiin meidän autot, kaskummaa kun kenenkään muun autoa ei ollut siellä

Lentokentällä hengailtiin Fyran kanssa lähemmäs puoli tuntia. Fyra herätti eräänläista mielenkiintoa kun se tepasteli siellä kuin prinsessa konsonaan. Ossi Oravakin taisi keikkua koko ajan suussa. Iloinen oli jälleen näkeminen kun puolentoista viikon tauon jälkeen se ihminen jota joka ilta haettiin sohvalta tulikin kävellen vastaan ihan oudossa paikassa Kotona oltiin sitten takaisin seuraavan vuorokauden puolella. Muut koirat jäikin sitten porukoille ja Fyra sai olla ainoa koira. Se tekee sille ihan hyvää välillä.

Tiistaina kävin aksaamassa entisen alkeiskurssilaisten ryhmässä. Siinä vaiheessa mulla ei ollut mitään havaintoa onko meillä keskiviikkona treenejä ollenkaan joten ajattelin että päästään ainakin kerran tällä viikolla aksaamaan kunnollla. Johanna oli katsonut jostain lehdestä kivan 1-luokan radan. Se oli mukavan haastava Bella teki radan nollana samaten kuin Fyra. Toisella kierroksella Fyra tuli niin kovaa putkesta ulos että keinulle mentäessä ajautui osaksi ylösmenolla pois keinulta. Otettiin uusiksi, eikä tainnnut onneksi jäädä mitään traumoja. Duo sen sijaan söhläsi ja häsläsi ihan kunnolla. Kepit se aloitti kahdesti väärin ja kerran se sitten lopetti ne kesken. Kun hieman suhahdin ennen keppejä niin lähti paremmin pujottelemaan ja oikein.

Treenien lopuksi Lucas pääsi vielä kessuttelemaan kentälle. Äijä oli oikein pätevä Kiitos kaikille treeneista, kiva kun tälläinen väärän ryhmäläinen sai tulla koko köörinsä kanssa treeneihin