Lauantaina olin töissä, mutta kun kyseessä oli päivystys ja aamuvuoro ehdin jopa näkemään pienen vilauksen auringosta Se kyllä piristi mieltä kun pyöräili -20 asteen pakkasessa pyörällä kotiin. Nopeasti vaatteiden vaihto ja lenkille Johannan ja poikien kanssa Elonkiertoon. Siellä sitten näkyi auringonlasku. Kaunista...  Olin pakannut koirat haalareihin. Fyra sai tutustua ensi kertaa uuteen pukuunsa. Fyra näytti aika metkalta Muistutti mustaa snautseria. Ihan hyvin Fyra meni haalarilla tosin meillä on hieman vielä säädöt sekaisin. Täytyy kyllä sanoa että hyvin pysyi ja säilyi ehjänä Jackyn kanssa painimisista huolimatta. Mulla oli hihnakin tippunut kaikessa hössötyksessä kun olin päästellyt koiria vapaaksi. Joku ystävällinen nainen sitten soitti mulle (pannassa Duo ja mun kännynumero) että olenko hukannut koiran vai pelkän hihnan. Ajattelevainen ihminen, onneksi vain hihna oli tippunut ja koira oli tallella. Nainen oli nostanut sen infotaululle odottamaan ja siellä se meitä sitten odottikin.

Tänään jatkettiin samalla tavalla. Aamupäivällä Johannan ja poikien kanssa lenkkeilemään Elonkiertoon. Onneksi pakkanen oli noussut sen verran että tuntui jopa lämpyiseltä suorastaan hikiseltä ellei kylmä tuuli olisi puhaltanut peltoaukealla. Fyraa ja Jackyä se ei tuntunut haittavan. Kantoivat yhdessä Ossi-Oravaa ja Fyra välillä lämmittely tassujaan Jackyn muhkeassa turkissa. Hassut otukset Remmijäähdyttelyn aikana Fyralla tuli joku kauhea pusuvaje, se antoi ainakin miljoona pusua Jackylle ja roikkui sen naaman edessä. Jackyllä on innokas fani, ehkä hieman liiankin innokas fanittaja... Kiitos jengiläisille viikonlopun lenkeistä!.

Iltapäivällä tein vielä parit kolmen vartin ravilenkit tyttöjen kanssa. Jotenkin ajattelin, että illalla saattaa olla karmea keli. Kerrankin olin fiksu ja pysyin päätöksessäni etten siirtänyt mitään iltaan. On niin kivaa kävellä reipasta vauhtia kun ei tarvi enään yhtään sanoa ravi-käskyä vaan tytöt ravaavat automaattisesti. Tosin mun lenkkikengät voisi olla paremmat (istuvammat) kuin kuoma-saappaat